Suomessa käynnistyi laaja tutkimus hiilensidonnasta

Lantmännen on käynnistänyt Ilmatieteen laitoksen kanssa kolmivuotisen tutkimusyhteistyön selvittääkseen, millä viljelymenetelmillä hiiltä voidaan sitoa maaperään mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimus on Suomessa ja Pohjoismaissa ainoa laatuaan, ja globaalistikin vastaavaa tutkimustietoa on olemassa vasta vähän. Hiilensidonta on tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää, jotta viljelyssä ja maataloudessa saavutetaan ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteet.

Hiilen sitominen maaperään on yksi merkittävimmistä keinoista poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Lantmännenin ja Ilmatieteen laitoksen tutkimushankkeessa pyritään ensimmäisenä Suomessa todentamaan tieteellisesti, miten ja kuinka paljon viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa viljapeltojen hiilensidontaan. Tutkimustyö toteutetaan viidellä suomalaisella tilalla sekä Lantmännen Agron koetilalla Hauholla, ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden 2023 lopulla.

– Luotettavaa tutkimustietoa siitä, missä määrin viljapellot sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, ei ole juurikaan tarjolla. Meille Lantmännenillä on tärkeää olla tuottamassa uutta, tieteellisesti todennettua dataa siitä, miten eri viljelytavoilla voidaan vaikuttaa hiilensidontaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että hiilensidonta yksin ei riitä. On ensiarvoisen tärkeää myös vähentää viljelyn ilmastopäästöjä, Lantmännen Agron toimitusjohtaja Antti Snellman sanoo.

Ilmatieteen laitoksen mittaukset ja datan analysointimenetelmät edustavat alan uusinta teknologiaa ja kansainvälistä huippua. Tutkimus käynnistyi jatkuvatoimisilla hiilidioksidin virtojen mittauksilla viljapellolla kesällä 2022. Nämä automaattiset mittaukset jatkuvat koko tutkimushankkeen ajan.

Keväällä 2023 aletaan testata aurinkopaneeleilla toimivaa mittauslaitteistoa, jolla mittauksia voidaan tehdä helpommin useilla pelloilla. Tuloksia havainnollistetaan reaaliajassa Pelto-observatorio -palvelussa (peltoobservatorio.fi).
Talven aikana valmistellaan viljan ja aluskasvien kammiomittauksia sekä viljelykiertokoe, jossa vihreä kasvusto säilyy mahdollisimman pitkälle syksyyn ja syntyy keväällä mahdollisimman varhain.

– Käytännössä tutkimus antaa tietoa siitä, minkälaisilla viljelymenetelmillä hiiltä voidaan sitoa maaperään mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on saada selkeitä ja vertailukelpoisia mittaustuloksia lukuisista eri asioista, jotka vaikuttavat viljapellon hiilensidontaan. Kehitämme tutkimusmenetelmää kansainvälisenä yhteistyönä ja noudatamme avoimen tieteen periaatteita, eli mittauksemme ja laskentamenetelmämme ovat lähtökohtaisesti kaikkien käytettävissä, Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski sanoo.

Tutkimustyön toteuttaa Ilmatieteen laitos. Tutkimuksen rahoittavat Lantmännenin tutkimussäätiö sekä Lantmännenin Suomen-yhtiöt Lantmännen Agro, Lantmännen Cerealia, Lantmännen Unibake ja Vaasan.

Päämääränä johtaa maatalouden muutosta kohti kestävämpiä viljelytapoja

Lantmännenille tutkimusyhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa on tärkeä osa viljelyn ilmastovaikutusten pienentämiseen tähtäävää työtä, jota yhtiö toteuttaa vuonna 2021 käynnistyneen Ilmasto & Luonto -viljelyohjelmansa* kautta. Tutkimuksesta saatavalla tiedolla pyritään todentamaan Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman hiilensidontatoimenpiteiden ilmastovaikutukset, jolloin opit voidaan viedä käytäntöön suomalaisten sopimusviljelijöiden kanssa.

– Maatalous- ja elintarvikealan suurena toimijana haluamme johtaa maatalouden muutosta kohti kestävämpiä viljelymenetelmiä. Innovaatiota ja startuppeja tarvitaan myös, mutta meidän vakiintuneiden, suurten toimijoiden on kannettava vastuumme ja käytettävä resursseja yhteiseen hyvään. Tuloksia ei vielä tiedetä, mutta toivomme tutkimuksen mahdollistavan merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia suomalaista rukiin viljelyä, Snellman toteaa.

– Tutkimuksen tulokset edesauttavat nykyistä kestävämpien viljelytapojen käyttöönottoa koko Pohjoismaissa ja auttavat varmistamaan, että toimenpiteet parantavat viljelyn ilmastovaikutuksia halutulla tavalla, Liski sanoo.

Lantmännenin lehdistötiedote 25.1.2023