Tuomikirvan talvimunalaskenta alkaa taas

Tuomikirva aiheuttaa viotuksia erityisesti ohralla ja kauralla. Tuomikirvat kuluttavat kasvien energiaa imemällä niistä nesteitä ja lisäksi ne lisäävät kääpiökasvuviroosin riskiä. Luke aloittaa taas ennakoimaan ensi kesän tuholaispainetta tuomikirvan talvimunien laskennalla ja omaa riskiäsi voit kartoittaa lähettämällä Lukeen tuomenoksia tämän ohjeen mukaisesti.

Kesän 2022 kirvaesiintymät noudattivat talvimunaennusteita hyvin ja tuomikirvoja esiintyi vain paikoin. Jotta ensi kesän tilannetta voidaan arvioida etukäteen, tarvitaan mahdollisimman kattavasti näytteitä tuomikirvaennustetta varten.

Kaikki tuomenoksia lähettäneet saavat omien näytteiden laskentatulokset ja uuden tuomikirvaennusteen heti niiden valmistuttua tammikuussa 2023. 

Kuva 1: Viime talvisten näytteiden kattavuus ja niistä tehty ennuste kesälle 2022 piti hyvin paikkansa.

Kuva 2: Tuomikirvat aiheuttavat viotuksia erityisesti ohralla ja kauralla sekä lisäävät riskiä kääpiökasvuviroosiin.

Haluatko tietää oman tilasi tuomikirvapaineen jo ennakkoon?

Kerää näytteet allaolevien ohjeiden mukaan ja lähetä Luken analysoitavaksi tai laske talvimunien määrä ja ilmoita tulos Lukelle.

Tuomikirvan talvimunien näytteenotto- ja laskentaohje

Tuomikirvan talvimunalaskenta voidaan tehdä syksyllä tuomen lehtien varistua ja keväällä viimeistään ennen silmujen raottumista. Näytteenotto valtakunnallista ennustetta varten tehdään edellisvuoden marraskuussa.

Näytteenotto

1. Merkitään 3-5 pellon läheisyydessä sijaitsevaa tuomea tai yhtä monta pensasmaisena kasvavaa tuomirykelmää. Näytteet otetaan vuosittain samoista puista. Pellon keskellä olevat tuomet ovat erityisen hyviä tarkkailukohteita. Varmista että puu on tuomi*.

2. Kustakin tuomesta kerätään 20-30 kpl noin 50-60 cm:n pituista oksanpätkää tasaisesti joka puolelta puuta normaalilta ulottumakorkeudelta (n. 2 m). Näytteet tulee ottaa tuoreista oksista ja niistä tulisi löytyä vähintään 100 elävää silmua. Oksien saamisesta puiden latvasta ei ole erityistä hyötyä.

3. Kunkin puun näytteet sidotaan erillisiksi nipuiksi ja toimitetaan Luke Jokioisiin laskettavaksi.

Näytteiden postitusosoite:
Erja Huusela
Luonnonvarakeskus (Luke)
Planta/Tietotie 4, 31600 Jokioinen
(puhelinnumero paketti-ilmoitusta varten: 040 1498 332)

Tuloksien lähettämistä varten liitä näytteiden mukaan tieto näytteenottopaikasta (paikkakunta) sekä yhteystiedot (sähköpostiosoite).

Talvimunien laskenta

Mikäli haluat suorittaa laskennan mieluummin itse, voit tehdä sen seuraamalla alla olevia ohjeita. Laskentalomakkeen löydät julkaisun lopusta.

Kuva 3: Tuomikirvan kiiltävän mustia talvimunia (kuva: Erja Huusela)

4. Tuomikirvan kiiltävän mustat talvimunat lasketaan kustakin puusta erikseen. Talvimunat lasketaan vähintään 100 silmusta ja tulos ilmoitetaan kunkin näytteen 100 silmua kohden. Suurennuslasi tai mikroskooppi helpottavat laskemista, mutta eivät ole välttämättömiä. Munien talvehtiminen ja elossasäilyvyys vaihtelee alueittain. Talvimunista säilyy kuoriutumiskelpoisina keskimäärin:

• 10 % Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueet
• 25 % Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueet
• 35 % Etelä-Suomen rannikkoalueet
• 45 % Sisä-Suomi ja muu maa

Rannikkoalueeksi lasketaan tässä tapauksessa 0-80 km:n etäisyys merestä.
Jos talvimunat ovat litistyneitä, kuoppaisia tai repaleisia, ne ovat todennäköisesti kuolleita ja niiden määrä on hyvä merkitä erikseen. Tuomikirvan talvimunia saattaa runsaana kirvavuotena löytyä myös oksan raoista kaukana silmuista. Yleensä näiden munien laskemisella ei ole merkitystä, koska kyseisissä tapauksissa munia on silmujen ympärillä jo korkeimman raja-arvon, 40 munaa/100 silmua, ylittävä määrä.

5. Laskentojen perusteella saatua kuoriutuvien talvimunien määrää verrataan kirvatuhoriskiä kuvaaviin raja-arvoihin:
• <15 munaa/100 silmua → pieni tuho riski
• 15 -40 munaa/100 silmua → tuhot mahdollisia
• >40 munaa/100 silmua → suuri tuhoriski

6. Myöhempinä vuosina saattaa olla aiheellista poistaa näytteenottokohteista sellainen puu, josta talvimunia ei löydy koskaan. Kirvojen on todettu jostain syystä karttavan tiettyjä puita.

Omatoimisen laskennan tulokset lähetetään samaan osoitteeseen kuin näytteetkin. Ohjetta on ehdottomasti noudatettava ja munat laskettava aina sadasta silmusta puuta kohti. Itse laskettaessa on myös aina ilmoitettava, montako silmua on kaiken kaikkiaan tarkastettu ja onko tuloksessa jo huomioitu todennäköinen elossasäilyvyysprosentti.

* TUOMEN TUNNISTAMINEN

Tuomi esiintyy tuoreilla tai kosteilla kasvupaikoilla, usein pellon reunoissa pensasmaisena rykelmänä, mutta myös yksittäisenä puuna. Tuomen kuori on tummanruskea tai punertava, vanhemmiten tummanharmaa. Kuori ja puuaines maistuvat karvaalta ja haisevat pahalta, eli usein kuorta raaputtamalla pystyy hajusta varmistamaan, mikä oksa tuomen, mikä jonkun muun puun oksa. Tuomen silmut ovat pitkiä, suippoja ja väriltään mustanruskeita.

Kuva 4: Tuomenoksanippu (kuvat: Erja Huusela)