Kestävä maatalous – syntipukista sankariksi

Maatalousoppilaitokset ovat avainasemassa kestävän maatalouden toimenpiteiden ja menetelmien sekä mahdollisuuksien esittelemisessä tuleville maatalousyrittäjille. Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelman mukaista ruista tänä vuonna tuottanut Kauhajoen Vuoksen maatalousoppilaitos kutsui Jari Koivumäen kertomaan opiskelijoille kestävään maatalouteen liittyvästä ohjelmasta lisää.

Kauhajoen maatalousoppilaitoksessa toteutettavassa Vihreä Pilotti -hankkeessa opiskelijoille tuodaan kestävän ruuan alkutuotannon näkökulmaa osaksi opetusta. Hiilineutraali viljely -teemapäivänä Jari Koivumäkeä pyydettiin kertomaan opiskelijoille lisää Ilmasto & Luonto -ohjelmasta ja ProAgrian neuvojana työskentelevä Perttu Perälä aloitti päivän hiiliviljelyn perusteilla.

Termit tutuiksi

Hiilensidonnasta puhutaan paljon liittyen viljelyyn, mutta mitä siihen liittyvät eri termit tarkoittavat?

Hiilineutraalissa viljelyssä maaperään sitoutuu yhtä paljon hiiltä kuin viljelyssä vapautuu. Tai kuten Sitra asian ilmaisee: Hiilineutraalin tuotteen hiilijalanjälki on siis koko elinkaaren ajalta nolla.

Hiilensidonnassa hiiltä puolestaan sitoutuu, maatalouden osalta maaperään. Jos hiiltä sitoutuu tuotannossa enemmän kuin mitä sitä tuotteen elinkaaren aikana vapautuu, puhutaan hiilinielusta.

Maa- ja metsätalous ovat toimialoina erityisasemassa, koska vain näillä sektoreilla voidaan luonnollisesti sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Siksi niillä on ilmastonmuutoksen torjujana niin keskeinen rooli.

  • Perttu Perälä toimii kasvintuotannon asiantuntijana ProAgrialla

Tavoitteena lisätä hiilensidontaa

Satotason ja hiilensidonnan välillä on selvä yhteys eikä mittaamisen merkitystäkään kannata unohtaa.

  • Tarvittavien toimenpiteiden valitseminen on helpompaa, kun lähtötilanne on selvillä, kiteyttää Perälä.

Hyvän käsityksen peltojen nykytilanteesta saa sisällyttämällä perusmaanäytteen analyyseihin hehkutuskevennys-analyysin. Sen antama lukema kertoo näytteen sisältämän orgaanisen aineksen eli hiiliyhdisteiden määrän. Käytännössä luku Perälän mukaan vaihtelee välillä 2–30 %. Nyrkkisääntö on, että mitä multavampi maa, sitä korkeampi on sen sisältämä hiilipitoisuuskin.

Pellon satovarmuus avainasemassa

Hiilensidonnan tehostamisessa keskeistä on lisätä satovarmuutta. Näistä tärkeimpänä Perälä nosti pellon vesitalouden merkityksen.

  • Toimiva salaojitus vie liian kosteuden pellosta, mutta säätösalaojituksella voidaan lisäksi mahdollistaa riittävä kosteus kuivempina kesäkuukausina.

Tämä edesauttaa hyvien satojen saamisessa myös haastavammissa kasvuolosuhteissa. Säätöominaisuus voidaan toteuttaa myös olemassa oleviin salaojiin, mikä vähentää merkittävästi sen kustannuksia.

Suomen luonnostaan happamat maat hyötyvät puolestaan säännöllisestä kalkituksesta, joka paitsi nostaa pellon pH:ta myös parantaa sekä ravinteiden hyväksikäyttöä että maan rakennetta.

Tavoitteena tehokkaasti tuotetut suuret sadot

Mitä suurempi viljelykasvin satotaso, sitä enemmän pellolle jää sadonkorjuun jälkeen juuristoa ja kortta. Siten toimenpiteet, jotka lisäävät sadonmuodostusta edistävät myös hiilensidontaa.

Täsmäviljelyn hyödyntäminen kasvattaa satotasoja ja parantaa käytettyjen tuotantopanosten hyötysuhdetta, jolloin myös maanviljelijälle jää viivan alle enemmän.

Erilaisten sovellusten, kuten Cropsatin ja Yaran Atfarmin avulla, on helppo havainnoida missä kohdin peltolohkoja kannattaisi lannoittaa vahvemmin.

  • Jaettu lannoitus antaa pelivaraa ja aikaa havainnoida kasvuston kehitystä. Satelliittikuvien tai muuten tehtyjen havaintojen perusteella selkeästi heikommin kasvaviin paikkoihin ei hyödytä käyttää lisälannoitusta, koska sillä tuskin saataisiin toivottua sadonlisää. Parhaiten kasvavat paikat eivät myöskään todennäköisesti tarvitse enää lisätyppeä vaan se kannattaa ohjata keskinkertaisiin kohtiin, summaa Perälä.

Peltolohkot vaihtelevat myös pH:n ja kasvinsuojelutarpeen osalta, siksi täsmäviljely kannattaa myös kalkituksessa ja kasvinsuojelutoimenpiteissä.

Maaperän mikrobistosta huolehtiminen kannattaa

Hiili sitoutuu tehokkaasti maaperään vain, jos mikrobit hajottavat kasvijätteet tehokkaasti. Lisääntynyt mikrobisto hyödyttää oleellisesti viljelijääkin.

  • Jokainen prosentti multavuutta lisää maan vesivarastoa, joten mitä multavampi maa, sitä suurempi satopotentiaali, Perälä selittää.
  • Koulutilan pelloilta löytyneitä lieroja

Lierot viihtyvät siellä missä mikrobitkin ja ne puolestaan kaivavat peltomaahan pystysuoria käytäviä, joissa vesi pääsee liikkumaan tehokkaasti molempiin suuntiin. Tämä vähentää äärevistä sääolosuhteista syntyviä ongelmia.

Viljelykierto lisää maaperän mikrobistoa

Monipuolinen viljelykierto ja orgaanisten lannoitteiden käyttö edistää runsasta pieneliötoimintaa pellossa. Viljelykierto voidaan toteuttaa monin eri tavoin tilan tarpeet huomioiden.

  • Sikatiloilla ohra on luonnollisesti se tärkein viljelykasvi. Silloin viljelykiertoa voidaan toteuttaa esimerkiksi aluskasvien avulla. Vaihtelemalla italianraiheinää ja apilaa, saadaan tehtyä jo paljon hyvää ohrapellossakin mikrobien eteen, kiteyttää Perälä.
  • Myös ruis on mahdollinen kerääjäkasvi. Kuva Perälän oman tilan koelohkolta 11.9. Ruis kylvetty pintaan 11.8.

Tarpeen mukainen muokkaus

Mitä pidempään pelloilla on yhteyttävää kasvimassaa, sitä enemmän pelto vuodessa voi sitoa hiiltä maaperään.

  • Monet ovat tottuneet ajatukseen, että vain syyskyntö on ainut vaihtoehto. Kokeilemalla vaikkapa yhdellä peltolohkolla voikin huomata, että keväällä tehty kevytmuokkauskin voi toimia, Perälä toteaa.
  • Kuvassa erinomaista mururakennetta Perälän omalta 10 vuoden ajan kevytmuokatulta pellolta

Perälä kehottaa myös kärsivällisyyteen. Hänen mukaansa uutta tapaa kannattaa koittaa muutamien vuosien ajan.

  • Jos joka toinen vuosi kyntää, niin siinä jää kevytmuokkauksen hyödyt rajallisiksi. Lieroja menetetään eikä maanrakenne ehdi kyntöjen välissä parantua, Perälä painottaa.

Maatalous avainasemassa ilmastonmuutoksen torjujana

Paljon puhutaan maatalouden päästöistä, mutta hiilensidonnan mahdollisuudet ovat merkittävät. Siksi niistä kannattaisi puhua nykyistä enemmän.

Lisäämällä noin 600 kg hiiltä maaperään jokaista viljeltyä peltohehtaaria kohden, pystyttäisiin maahan sitouttamaan koko maailman vuosittain käyttämä fossiilisten polttoaineiden mukana vapautuva hiili eli 8,9 gigatonnia. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi jokaiselle peltohehtaarille sitouttaa hiiltä 4 promillea aiempaa enemmän (Pariisin Ilmastokokouksen 2015 tavoite).

Toivottavasti tukipolitiikkakin tulee jatkossa ohjaamaan tähän, mutta kuten edellä on esitetty, ovat kaikki hiilensidontaa lisäävät toimenpiteet hyödyllisiä myös jokaiselle maatilalle. Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelma lisää osaltaan kestävän maatalouden kannattavuutta ja siitä opiskelijoille kertoi Jari Koivumäki.

Ilmasto & Luonto -ohjelma tukee kestävää maataloutta

Koivumäki tervehti kuulijoitaan maatalouden tulevaisuuksina ja sitä suurin osa maatalouskoulun opiskelijoista luonnollisesti onkin. Lisäksi kuulijoista suurin osa oli päässyt tutustumaan Ilmasto & Luonto -rukiin tuotantoon hyvin läheisesti – he nimittäin olivat viljelemässä sitä viime syksynä.

Sopimusehdoissa yhdistyy ilmaston ja viljelijän etu

Koivumäki esitteli ohjelman sopimusehdot, joista suurin osa nivoutuu suoraan Perälän hiiliviljelyesitykseen:

1.  Yksi nurmihehtaari sopimushehtaaria kohden tai aluskasvin käyttö

  • monipuolisempi viljelykierto, mikrobien olosuhteet paranevat, hiilensidonta tehostuu ja multavuus paranee, maaperä kuohkeutuu, hapen määrä lisääntyy, veden sitoutuvuus kasvaa ja lisäksi typenkerääjäkasvit alentavat lannoitekustannusta
  •  viljelyvarmuus ja viljelyn tehokkuus paranevat
  • Apila on syväjuurisena ja typpeä sitovana mainio aluskasvi 

2.  Lannoituksessa käytettävä N-sensoria tai vastaavaa tekniikkaa

  •  Täsmälannoitus kohdentaa tuotantopanokset tehokkaammin, rahaa säästyy ja satotaso nousee samalla, kun ravinnevalumat ja ilmastopäästöt vähenevät

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen lisää satopotentiaalia

Ilmasto & Luonto -ohjelma on suunniteltu palvelemaan myös luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Siitäkin hyötyy useimmissa tapauksissa viljelijä itsekin.

3. Kukkivat kaistat

  • Monen viljelykasvinkin satotaso riippuu pölyttäjistä. Kukkivien kaistojen tarjotessa ravintoa ja ihanteelliset olosuhteet pölyttäjille, myös satotasot (esim. rypsi) nousevat merkitsevästi.

Sopimuslisä tekee ilmastotoimista viljelijälle kannattavia

Osa Ilmasto & Luonto -ohjelman sopimusehdoista ei suoraan lisää viljelyn kannattavuutta, mutta niiden noudattamisesta maksettava kulukorvaus kompensoi toimenpiteen kustannukset.

4. Sopimusalan viljelyssä ja sadon kuivatuksessa tulee käyttää biopolttoainetta.

  • Biopolttoainetta tulee hankkia tietty määrä sopimushehtaaria kohden, mutta kulukorvaus kattaa kustannuseron tavanomaiseen polttoaineeseen nähden.

 5. Polttoaineen kulutuksen pienentäminen

  • Oman ajotavan tarkastelu ja taloudelliseen ajotapaan pyrkiminen on jokaisen tilan omakin etu.

Mistä edistys ja kehitys kumpuaa?

Jos asiaa kysytään Jari Koivumäeltä, on vastaus yksinkertainen:

  • Kiinnostu, Innostu ja Onnistu.

Vaaditaan kiinnostusta, jotta asiaan tutustuu, jolloin siitä voi innostua. Innostuminen saa puolestaan tekemään asiat paremmin ja siitä seuraa onnistuminen.

  • Mutta ensin pitää kiinnostua, toteaa Koivumäki hymyillen.

Kuluttajilla keskeinen rooli

Eivätkä Ilmasto & Luonto -sopimuksen hyödyt rajoitu vain edellä mainittuihin. Näin suomalaisen ruuan päivän jälkeisellä viikolla ei pidä unohtaa kuluttajien ja heidän tekemiensä valintojen merkittävää roolia koko suomalaiselle maataloudelle.

  • Ilmasto & Luonto -ohjelma tarjoaa mahdollisuuden maatalouden imagonkin parantamiseen. Sillä miten kuluttajat suomalaisen ruuantuotannon näkevät on äärimmäisen suuri merkitys, koska viime kädessä he päättävät mitä ruokaa kaupasta ostavat, Koivumäki summaa lopuksi.

Maatalousoppilaitoksen kokemukset Ilmasto & Luonto -rukiin tuottajina

Valtaosa opiskelijoista pääsi osallistumaan Ilmasto & Luonto -rukiin kylvöön viime vuoden elokuun viimeisenä ja syyskuun ensimmäisenä päivänä. Ruista kylvettiin lohkoille, joista toisella oli esikasvina nurmi ja toisella viherkesanto. Kasvusto orastui hyvin ja rukiin talvehtiminen sujui runsaan lumipeitteen alla.

Lämmin kevät toi oman jännityksensä, kun sulamisvedet yllättävän pakkasjakson aikaan jäätyivät, mutta vain pienissä paikoin ilmeni jääpoltetta.

  • Kasvukausi lähti hyvin käyntiin ja tiheään kasvustoon ei ollut tarvetta tehdä edes rikkatorjuntaa. Apulantaa levitettiin 350 kg hehtaarille ja hivenlannoite ruiskutettiin alkukaudesta, kertoo koulutilan työnjohtaja Arto Soini alkukesän viljelytoimenpiteistä.

Tyytyväisenä satotasoon ja sadon laatuun 

Saatuun satoon Soini kertoi olevansa tyytyväinen, vaikka sateet hieman viivästyttivätkin puinteja.

  • Satoa saatiin noin 70 000 tn kymmeneltä hehtaarilta ja nyt odotellaan jännityksellä vielä vilja-analyysituloksia, toteaa Soini ja jatkaa:
  • Hehtolitrapaino oli kyllä kohdallaan. (Toim huom. Myöhemmin viikolla tulleiden vilja-analyysitulosten mukaan rukiin kaikki muutkin laatuominaisuudet ovat kohdallaan.)

On todella hieno asia, että Kauhajoen maatalousoppilaitos on hankkeen koordinaattorin Katja Arestolan ja häntä avustavan Saana Peltoniemen toimesta edistämässä kestävää maataloutta.

Saman suuntaan koulutila otti askeleen jo lähtiessään ensimmäisten joukossa viljelemään Ilmasto & Luonto -ruista ja mahtavaa, että saimme vielä mahdollisuuden päästä kertomaan ohjelmasta opiskelijoille lisää.

  • Luentojen jälkeen opiskelijat pääsivät vielä tutkimaan koulutilan peltomaiden rakennetta.

Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelma tekee yhtä aikaa hyvää ilmastolle ja luonnolle, peltomaalle ja viljelijälle.

Kuluttajille se puolestaan on mahdollisuus valita entistäkin kestävämmin tuotettua suomalaista leipää, jota ensi talveksi leivotaan Lantmännenin leipomoyrityksissä kauppoihin.

Teksti: Kirsi Kause /Lantmännen Agro

Kuvat: Perttu Perälä/ProAgria ja Katja Arestola/Suupohjan koulutusyhtymä Vuoksi