Hyvään tuotokseen pitoisuusrehuilla

Laura ja Pasi Kolehmainen ovat pitäneet Lauran kotitilaa vuodesta 2014 lähtien. Jo neljä vuotta aloittamisen jälkeen valmistui tilalle uusi yhden robotin pihattonavetta. Uuden navetan käyttöönotossa robottifirman apu oli Lauran ja Pasin mukaan korvaamatonta ja itse robottilypsyn aloitus sujuikin hyvin.

Uuteen totuttelu haastavaa

Parsinavettaan tottuneet lehmät vierastivat aluksi uusia parsia, ja yllätys ensimmäisenä aamuna robottipihattoon mennessä olikin melkoinen. Koko karja, siinä vaiheessa 30 päätä, makasivat käytävillä.

Sinnikkäästi Laura ja Pasi ajoivat lehmiä parsiin ja odottivat niin kauan parren takana seisten, että lehmä menisi maaten. Pahimmillaan odottelussa saattoi mennä jopa viisi tuntiakin yhden eläimen kanssa, joten päivät venyivät väkisinkin pitkiksi. Jälkikäteen noin kaksi kuukautta kestäneeseen totutteluvaiheeseen voi suhtautua jo huumorilla.

• Oli joitakin yksilöitä, jotka piti ”käydä laskemassa irti”, kun kuvittelivat edelleen olevansa vanhan parsinavettasysteemin tavoin päästään kiinni, muistelee Laura nauraen.

Kaikki lehmät kuitenkin tottuivat parissa kuukaudessa uuteen navettaan ja robottiin ja alkoivatkin suhteellisen omatoimisesti käymään alusta asti lypsyllä.

Ruokinta tasapainoon

Samalla kun Kolehmaisen karja siirtyi uuteen navettaan, vaihtui lypsymuodon lisäksi ruokinta. Käytännön syistä appeeseen siirtyminen toteutettiin yhdellä kertaa navetan vaihtumisen yhteydessä, koska parsinavettaan olisi ollut haastavaa viedä apetta totuteltavaksi, eikä rakennuskiireetkään houkutelleet aloittamaan appeentekoa aiemmin.

Puolessa vuodessa appeeseen löytyi oikeanlainen koostumus ja uuteen ruokintamuotoon tottui niin talon isäntä kuin karjakin. Siinä vaiheessa robotille vaihdettiin Opti 22 E-pitoisuusrehu Lantmännen Agron asiakkuusvastaavan, Jorma Hytösen suosituksesta. Tulokset olivat todella positiivisia. Tasapainoinen ape ja energiarikas robottirehu alkoivat toden teolla lypsättää.

• Lehmien ruokinta oli selkeästi kohdallaan ja maitomäärä nousi nopeasti useamman litran. Oli Opti 22 E-pitoisuusrehun ansiota, että nousseesta maitomäärästä huolimatta hyvät pitoisuudet säilyivät ennallaan, kertoo Laura.

Tällä hetkellä Kolehmaisten karjan keskipäivämaito on 37.8 kg, mutta hyvien pitoisuuksien (4,4 ja 3,61) ansiosta EKM on peräti 40,6 kg. Hyvät tuotosluvut eivät ole ainoa, johon Laura ja Pasi ovat tyytyväisiä. Nykyisellä ruokinnalla hyvästä herumisesta huolimatta lehmät tulevat kiimaan jo alle kuukauden päästä poikimisesta ja tiinehtyvät myös erinomaisesti.

Laura kävi vuonna 2016 siemennyskurssin ja on siitä asti siementänyt itse. Tällä hetkellä siemennyksiä/poikiminen on 1,61 ja poikimaväli 375 päivää. Lisäksi kiitosta saa myös Opti 22 E-rehun maittavuus sillä lehmien robottiaktiivisuus on todella hyvä eikä haettavia juuri ole.

Pötsi-Melli tasoittaa ruokintaa

Tilan karkearehu on paalitavaraa, joten ruokintaan tulee väistämättä hieman vaihtelua. Ruokinnan onnistumista seurataan tiiviisti jokaisesta tankillisesta otettavien näytteiden, maidon urean, tuotoksen, eläinliikenteen ja lehmien sonnan perusteella. Appeeseen menee pyöröpaalien lisäksi ohraa, Opti 40- valkuaisrehua, Seleeni E-Melliä, suojattua rasvaa ja elävää hiivaa sekä soodaa sisältävää Pötsi-Melliä.

• Pötsi-Mellin ruokintaan ottamisella oli selkeästi tasoittava vaikutus, ja erot eri lehmien sonnassa tasoittuivat. Ei lehmillä aiemminkaan varsinaisia hapanpötsioireita ollut, mutta Pötsi-Mellin jälkeen lehmien sonta on kiinteytynyt selvästi, kertovat Laura ja Pasi.

Umpilehmien ruokinta kunnossa

Umpilehmille ja eri osastossa oleville tiineille hiehoille tehdään omaa apettaan, johon tulee karkeampaa säilörehua, vähän viljaa ja valkuaista sekä olkea. Eri eläinryhmien erilaiset kivennäistarpeet pystytään huomioimaan sirottelemalla top dressinginä appeen päälle hiehoille Seleeni E-Melliä ja umpilehmille Umpi-Melli HyPo TMR-kivennäistä. Sen sisältämät anionisuolat valmentavat lehmän kalsiumin mobilisointikykyä, minkä ansiosta Kolehmaisten lehmien poikimiset ovat sujuneet erinomaisesti eikä poikimahalvauksia esiinny.

Laura kertoo antavansa lisäksi vanhemmille lehmille rutiinisti Kalsium-boluksia ja hyvin herkästi myös kipulääkettä, jos poikinut on nuopean tai yhtään kivulloisen oloinen. Poikimisen jälkeen lehmät siirtyvät lypsävien appeelle, tunnutusta tilalla ei harjoiteta. Hiehot kylläkin alkavat saamaan lypsävien apetta jo kaksi viikkoa ennen poikimista niiden siirtyessä totuttelemaan lypsävien osastoon.

Tehokasta hiehokasvatusta

Laura kuulostaa tyytyväiseltä kertoessaan hiehojen keskimääräisen poikimaiän olevan tällä hetkellä 23,7 kk. Näin hyvään tulokseen on päästy tehokkaalla alkukasvatuksella. Vasikoille aletaan syöttää viikon ikäisestä lähtien lypsävien apetta ja sen lisäksi Pikku-Mullin Herkkua vapaasti.

• Vieroituksen aikaan Pikku-Mullin Herkkua meneekin jo aika tavalla, sillä se on maittavaa, eikä kasvussa ole havaittu vieroituksen aikana juurikaan notkahdusta, sanoo Laura.

Onnistuneen vieroituksen jälkeen vasikat siirtyvät syömään lehmien apetta ja tämänhetkinen lisäväkirehu Opti 28-puolitiiviste on vaihtumassa MullinHerkku 1-rehuun.

Laura ja Pasi ovat olleet koko ajan tyytyväisiä Lantmännen Agron rehuihin ja palveluun. Rehut ovat tulleet ajallaan ja Jorma on helposti tavoitettavissa. Tuotostutkan raportteja Laura kiittelee selkeiksi ja hyödylliseksi oman toiminnan ja onnistumisen arvioinnissa.

• Kun ruokinta on kunnossa, lehmät kulkevat robotilla hyvin ja omaa työaikaakin säästyy. Hyvä tiinehtyvyys taas auttaa pitämään poikimavälin lyhyenä ja sitä kautta tuotannon hyvin rullaamassa, Pasi ja Laura toteavat.

Kuvassa Pasi Kolehmainen tutkii appeen koostumusta yhdessä lastensa Eetun ja Jaakon kanssa.

Teksti: Kirsi Kause   Kuvat: Jorma Hytönen
Kuvat: Jorma Hytönen