Hurja-kauralla hurja satopotentiaali

Niinijoella Varsinais-Suomessa yllätyttiin kesällä 2021 – muiden viljojen kärsiessä kesän kuumuudesta markkinoille vasta tuloaan tekevän Hurja-kauran kasvusto oli tasainen ja satotaso oli kesän olosuhteisiin nähden suorastaan erinomainen, 6000 kiloa hehtaarilta. Hurja-kauran siementä tänäkin vuonna tuottava agronomi Olli-Pekka Martti pitää lajiketta lupaavana.

Ensimmäisenä viljelyvuonna 2021 Martin tila Niinijoella oli toinen kahdesta suomalaistilasta, joilla Hurja-kauran siementä lisättiin. Tuolloin kylvössä oli 10 hehtaaria ja tänä vuonna kylvöala lähes tuplaantui 19 hehtaariin eikä satotaso näyttäisi kasvustojen perusteella nytkään jäävän odotetusta. Tilalla heinäkuun lopulla käyneiden siemenviljelytarkastajien ja Olli-Pekan arvio tämänvuotisesta hehtaarisadosta on 5500 kiloa hehtaarilta, elleivät sääolosuhteet ennen puinteja kovin radikaalisti muutu.

Kylvö, lannoitus ja kasvinsuojelu

Ensimmäisenä vuonna Hurja-kaura kylvettiin kynnettyyn maahan, mutta tänä vuonna kylvö tapahtui suoraan sänkeen 10.5.

Kylvömääränä oli ensimmäisenä vuonna 200 kg siementä ja kylvölannoituksena NPK:sta 95 kiloa typpeä. Tänä vuonna siemenmäärää nostettiin 215 kiloon lannoitusmäärän säilyessä samana.

Kasvinsuojelun osalta vuonna 2022 samaan tankkiseokseen yhdistettiin rikkakasvi- (Starane 333 ja Classic Star gramma-aine) ja tuholaistorjunta (kirvat) sekä hivenlannoitus (23 % mangaani) ja korrensääde (0,5 annosta Medax Maxia). Korrensääde annettiin lähinnä varoiksi.

  • Lajikekokeiden perusteella Hurja-kauran ei pitäisi mennä lakoon. Kaikissa koeruuduissa nolla prosenttia laossa, Olli-Pekka kertoo.

Kuumuuden takia vuonna 2021 torjuttiin vain rikat eikä korrensäädettä tai kirva-aineita ruiskutettu lainkaan, mutta siitä huolimatta kasvusto oli puhdas ja terve – satoakin tuli noin 6000 kiloa hehtaarilta.

  • Tämä on hirveän helppo viljellä, toteaa Olli-Pekka Hurja-kaurasta.

Hyvä maan kasvukunto

Yksi syy Olli-Pekan saamiin hyviin satotasoihin piilee peltomaassa. Viljavuustutkimusten mukaan pellot ovat joko runsasmultaisia tai erittäin runsasmultaisia. Tai kuten Olli-Pekka niitä itse hymyillen kuvailee – paikoin jopa pohjattoman multaisia.

Maalaji on pääasiassa hiuesavea (HeS) ja maan kasvukunto on kaiken kaikkiaan hyvää. Pelloille on ajettu runsaasti masuunikuonaa sekä Paraisten kalsiittia ja maan pH-arvo on luokkaa 6,2, mikä kauralle riittää jo paremmin kuin hyvin.

  • Peltoja on kalkittu sen mukaan, että niissä viljellään muutakin kuin kauraa. Sehän kyllä pärjäisi vähän vähemmälläkin, toteaa Olli-Pekka kalkituksista.

Leveälehtinen Hurja-kaura

Orastumisvaiheessa Hurja-kaura ei vielä erottunut muista oraista millään tapaa vaan ero tuli vasta vähän myöhemmin esiin.

  • Se oli siinä orasvaiheessa samanlainen kuin muutkin kauranoraat, mutta kun lippulehti tuli esiin, alkoi ero näkyä, Olli-Pekka kertoo.

Hurja-kauran lippulehti on ollut molempina vuosina todella leveä ja sitä kautta yhteyttämispinta-alaakin on runsaasti.

  • Kun koko pelto on täynnä tällaisia lippulehtiä, näkee, että tässä on potentiaalia, toteaa Olli-Pekka molempien kylvövuosien havainnoistaan Hurja-kaurasta.

Tarkemmin ajatellen ja jälkikäteen pohtien Hurja-kauran alkuunlähtökin oli nopeaa.

  • Sen kasvutahti oli kutakuinkin samanlaista kuin naapurisikatilojen intensiivisemmin lannoitetuissa kasvustoissa, jotka olivat todella hyvännäköisiä. Tämän voi sanoa melkein kilpailleen niiden kanssa, arvioi Olli-Pekka.

Ensi vuonna myyntiin tuleva Hurja-kaura on varteenotettava vaihtoehto hyviä kaurasatoja tavoitteleville. Lajiketta voi kysyä myöhemmin syksyllä lähimmästä Lantmännen Agro -myymälästäsi.

Teksti: Kirsi Kause

Kuvat: Daniel Heino