Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Jopa puolet lehmistä kärsii poikimisen jälkeen piilevästä ketoosista, joka lisää muiden sairauksien riskiä ja huonontaa hedelmällisyyttä, tuotosta sekä kannattavuutta. Tutkimusten mukaan robottikarjoilla on suurempi riski ketoaineiden nousulle. Ongelmaa voidaan vähentää Aseto-Maituri Robolla, joka on uusi lypsykauden alun glukoosia nostava energiarehu. Ruokintakustannus alenee, jos robotilla voidaan annostella kahta väkirehua.
Piilevä ketoosi on merkittävä tiinehtymisvaikeuksien syy, kun veren glukoosi laskee ja ketoaineet nousevat. Erityisesti 3 ensimmäistä viikkoa poikimisen jälkeen on kohtalokasta aikaa hedelmällisyydelle sekä tuotannon kannattavuudelle.
Robottitiloilla suurempi riski piilevästä ketoosista
Vuonna 2014 julkaistussa eurooppalaistutkimuksessa todettiin, että puolet lehmistä kärsi piilevästä ketoosista osittaisaperuokinnalla. Osittaisape eli PMR-ruokinta on yleisintä lypsyrobottikarjoissa. Myöhemmin vastaava tulos nähtiin kanadalaistiloilla, joilla piilevä ketoosi oli yleisempää vähintään toisen kerran poikineilla lehmillä automaattilypsytiloilla.
Eri maiden tuloksissa on selkeästi nähtävissä, että poikivan lehmä lihavuus lisää ketoosin riskiä. Pitkä poikimaväli sekä pitkä umpikausi ovat myös altistavia tekijöitä. Samoin kuin vanhana poikivat hiehot. Poikimisen vuodenaika voi myös vaikuttaa. Tammi-kesäkuun välillä poikineilla on useammin ketoosia. Runsas ternimaidon määrä ensimmäisessä lypsyssä voi myös olla merkki ketoosin mahdollisuudesta. Tämä tosin voi myös liittyä poikimakertojen määrän kasvuun, joka selkeästi kasvattaa ongelman todennäköisyyttä.
Poikimavälin ja umpikauden pituuden vaikutus piilevään ketoosiin (Vanholder ym. 2015)
Ei piilevää ketoosia Piilevä ketoosi Kliininen ketoosi
Umpikauden pituus pv 51,8 56,4 64,6
Poikimaväli pv 394,6 406,8 427
Lypsykauden alun rehu glukoosin nostoon
Poikimisen jälkeen tarvitaan nopeasti suuri määrä glukoosia, jota lehmä valmistaa pääasiassa pötsikäymisessä syntyneestä propionihaposta. Pötsin ohittava tärkkelys toimii myös osaltaan glukoosin lähteenä. Propyleeniglykoli on tehokkain veren glukoosin nostaja, kun syöntikyky on rajoittunut lypsykauden alussa. Suojattu rasva tuo myös lisäenergiaa, mutta sen lisäksi tarvitaan glukoosia. Koska ongelma on suurin nimenomaan robottitiloilla, on glukoosin nostoon kehitetty uusi rehu robotilla annosteltavaksi.
Käytännössä on helpointa, jos robotille on kaksi väkirehuspiraalia, jolloin tiinehtymiseen asti voidaan ruokintaan ottaa tehokas ”proppiboosteri” eli Aseto-Maituri Robo, jossa on korkea propyleeniglykolipititoisuus, täysrehun valkuaistaso ja energiaa peräti 14 MJ/kgka. Aseto-Maituri Robolla voidaan korvata robottirehusta 30 - 60 % 1-3 kk ajan poikimisesta. Rehu on erityisen maittava ja siihen on lisätty myös fraktioidun rasvan energiaa, orgaaniset hivenaineet, kivennäiset, vitamiinit ja sooda.
Teksti: Merja Holma