Esittelyssä Suomen parhaat karjat

Tuotos ei tule itsestään. Se vaatii panostusta muun muassa olosuhteisiin, hoitokäytäntöihin, eläinainekseen ja ruokintaan. Maitotilayrittäjä on moniosaaja, joka hallitsee tuotannon eri osa-alueet. Maan kärkitiloista pääosa on lypsyrobottikarjoja, mutta toki asemakarjoissa ja parsinavetoissakin päästään hienoihin tuotoslukuihin.

Lantmännen Agro on jälleen saanut olla mukana Suomen parhaiden karjojen ruokinnassa. Vuoden 2020 kymmenestä kärkitilasta 80 prosenttia käyttää rehujamme. Tämä ei suinkaan ole ainutkertaista, vaan rehumme ovat pysytelleet kärkikarjojen käytössä jo kolmekymmentä vuotta. 

Korkea tuotos tuo uusia vaatimuksia ruokintaan. Vanhat normit ja suositukset eivät välttämättä riitä. Suosituksia ja rehujen sisältöä päivitetään uusien tutkimustulosten perusteella. Myös uusia eläimen terveyttä edistäviä ruokintaratkaisuja kehitetään kaiken aikaa.

Huipputilojen käytännöt

Huipputuloksiin pääsy vaatii paljon työtä ja valtavasti osaamista kaikilla tuotannon osa-alueilla. Eläinten hyvinvointiin, jalostukseen ja ruokintaan on panostettu, mikä näkyy lopputuloksessa. Säilörehu on maitotilan tärkein rehu, jonka hyvä sulavuus ja syönti-indeksi mahdollistavat tuotoksen nousun.

TOP 500 listan viisi parasta tilaa ovat kaikki lypsyrobottikarjoja. Kysyimme heiltä muun muassa säilörehusta, ruokinnasta ja hoitokäytännöistä sekä mitkä kolme tekijää tilat laittaisivat tärkeimmäksi vaikuttajaksi huipputuloksen taustalla. Varsin samankaltaisia ajatuksia tiloilla oli, ruokinta ja jalostus nousivat jokaisen listalle. Lypsyjen määrä on ollut keskimäärin 3,1. Poikimisesta kulunut aika oli keskimäärin 165 päivää. Lepokausi on ollut 85 ja umpikausi 62 päivää.

Suomen parhaat karjat

1. Hilja ja Markku Raappana
”Lehmät ovat aina ykkösenä. Pihaton pitää pyöriä myös rehunteon aikaan. Rehua on oltava aina tarjolla ja sen pitää olla tasalaatuista. Tuotantoon panostetaan 150 lasissa. Koneet ja laitteet pitää olla kunnossa. Robottien ja rehuntyöntäjien on aina toimittava. Jos tulee vika, jota ei saa korjattua, on hankittava uusi. Häiriöt eivät saa kestää montaa päivää.”

2. Jari Eskelinen ja Tiina Nyyssönen
”Appeen koostumusta ei hierota uusiksi joka päivä. Tavoite on, että pöytä ei ole milloinkaan tyhjä. Pöytä puhdistetaan kerran päivässä, jäännös siirretään nuorkarjalle ja umpilehmille, jotka ovat pöydän toisella puolella.”

3. Havukan Oy, Sanna ja Markku Rajala
”Energian saannin varmistamiseksi robotilla annettava Amino-Maituri 12 000 vaihdettiin Amino-Maituri 14 000:ksi. Liekö riittävän kuidun saannin ja pitoisuusrehun yhdysvaikutus, että maidon pitoisuudet kohosivat.”

4. Isohanni Aleksi, Hannele, Janne ja Taneli MTY
”Tavoitteena on saada lypsäville rehua, jonka D-arvo on 690-715, valkuainen 130-165 ja kuiva-aine 280-300. Hyvä syönti-indeksi on toki myös tavoite."

5. Tommi ja Johanna Niemelä
”Haaveena olisi pyrkiä tulevaisuudessa kehittämään entistä terveempää ja kestävämpää karjaa. Toivottavasti myös tuotos kehittyy positiivisesti. Tavoitteita on oltava, jotta oma motivaatio säilyy.”

6. Päivi ja Seppo Ahonen
Ahosen karja osoittaa, että parsinavetassakin lehmät saadaan kahdella lypsykerralla herumaan huikeisiin tuotoksiin, kun asiat tehdään oikein. Tasapainoinen ruokinta, hyvä eläinaines ja nopea ongelmien ratkaisu ovat menestyksen taustalla.

10. Kimmo Kaskinen ja Stina Kurki
Kaskisen tila oli viime vuonna maan kolmanneksi paras maitolitrojen perusteella, mutta EKM-tuotoksessa jäätiin vielä sijalle 10, mikä on aiva loistava saavutus.

Tutustu näiden karjojen ruokinta- ja hoitokäytäntöihin tarkemmin lukemalla Menestyvä maitotila -lehti, joka lähetettiin kaikille asiakasrekisterissämme oleville lypsykarjatiloille kesäkuussa 2021.

Lue pdf-vedos Menestyvä maitotila -lehdestä

Tekstit: Merja Holma ja Milja Korjus

Kuvat: Merja Holma ja Kai Tirkkonen (Raappana), Milja Korjus (Eskelinen&Nyyssönen, Ahonen), Heidi Kinnunen (Havukan Oy), Joni Mäki-Petäjä (Isohanni), Minea Niemelä (Niemelä), Jari Silvennoinen (Kaskinen)