Murskeviljalla joustavuutta puintiin ja toukoihin

Elokuun sadesäät vahvistivat suonenjokelaiselle Veli-Mikko Suihkoselle taas kerran, että viljan murskesäilöntä on paras ratkaisu Hännilänmäen maito- ja lihatilalle.  Tila on murskesäilönyt vuodesta 2015. 

Veli-Mikko Suihkosella ja Mari Weckmanilla on 60 lehmäiseksi kasvanut parsinavetta, hiehopihatto sekä kylmäkasvattamo vasikoille, jotka kaikki tila loppukasvattaa itse. Tilan 150 nautaa syövät vuodessa 120 tuubimetriä eli 200 tonnia murskeviljaa.

Kuvassa: Veli-Matti Suihkosen yhteistyökaveri Markku Härkönen on juuri tuonut uuden viljaerän asfalttikentälle odottamaan murskausta

 

Murskausketju alkaa viljat kippaamisella puinnista asfalttikentälle. Siitä Veli-Mikko siirtää sen pyöräkuormaajalla myllyyn.  

Hännilänmäen kylmäkasvattamoiden väli sekä edusta asfaltoitiin viime kesänä. Se on nyt hyvä kiinteä pohja viljan välivarastoimiseen, murskaamiseen ja tuubien pakkaamiseen. 

Varisemistappiot minimoi se, että kentältä voi viikoittain koota rippeet sonneille. 

-Murskaus tehdään yhden-kahden vuorokauden kuluessa puinnista. Nyrkkisääntö on, mitä nopeammin murskaa, sitä parempi tulos. Mutta jos puintikosteus on noin 20 prosenttia ja säät viileät, murskaukselle on enemmän pelivaraa, sanoo Suihkonen.

Kuvassa; Hännilänmäkeläiset asfaltoivat rakennusten välin viime kesänä. Se on nyt hyvä kantava pohja tuubeille. Varisemisrippeet voi harjata sonnin pöydälle

Säilöntäaine kosteuden mukaan

Tämän syksyn ensimmäiseen tuubiin Veli-Matti Suihkonen käytti Mestarin Vahvaa eli happosäilöntäainetta, koska se on menossa kesäsyöttöön vuonna 2022. Annosteluna on vähintään viisi litraa tonnille. 

- Happo ehkäisee parhaiten jälkilämpenemisen. Biologinen toimisi märässäkin, mutta hajanaisella puintikaudella on helpompi pelata hapolla, sanoo Suihkonen. 

Kuivempia viljoja hän murskaa AIV Ässän sekä biologisten säilöntäaineiden kanssa. 

-Mitä kuivempaa vilja on, sitä haastavampaa se on säilöä murskaamalla. Meillä kuivimmat ovat olleet 17-prosenttisia. Biologisella ne säilyivät hyvin, mutta hapolla olisi tullut niin kuivassa hometta. Myös propionihappo olisi pelannut. 

Veli-Mikko Suihkosen mukaan säilöntäainetta voi vaihtaa kesken tuubinkin, jos erien kosteus vaihtelee.

Kuvassa: Murskaava viljankosteusmittari Wile 78 kertoo nopeasti viljaerän kosteusprosentin 30,5:ksi. Veli-Mikko Suihkonen käyttää happoa kosteammalle viljalle ja kesäsyöttöön, biologista 25-prosenttista kuivempiin.

Suuret synenergiahyödyt

Veli-Mikko Suihkonen laskee murskeviljan tuomat säästöt välittömissä kustannuksissa tuhansiksi euroiksi vuodessa. Kokonaishyödyt ovat vielä suuremmat.  

Murskesäilöntä antaa pelivaraa kasvukauden kumpaankin päähän. Viljanviljelyssä voi mennä satotason ehdoilla, koska tavoitteena ei ole kuivan viljan puintikosteus. 

Kuvassa: Ohra sopii hyvin murskesäilöntään ja sen viljelyssä voidaan nykyisin mennä satotaso edellä.

Hännilänmäellä on nykyisin viljana vain ohraa. Veli-Mikko Suihkonen pystyy käyttämään myöhäisempää monitahoista lajiketta ja kylvämään vasta, kun maa on kunnolla lämmin ja kivet kerätty. 

- Vilja on meillä toiseksi tärkein komponentti ruokinnassa. Panostus siihen on sen mukaista. 

Puintikaudella murskaus antaa joustavuutta ja lisää käyttöaikaa puimurille. Veli-Mikko Suihkonen kertoo onnistuneensa elokuun puolivälin sadekuurojen välissä puimaan 20 hehtaaria. Se ei olisi onnistunut kuivaviljana. 

Murskekorjattavan viljan tavoitekosteus on 30 prosenttia. Suihkosen mukaan vilja on silloin kohtuullisen hyvin puitavissa, jyvät helppo jauhaa ja murske tiivistyy hyvin tuubissa.

Kuvassa: Tänä syksynä täytyi hyödyntää kaikki poudat puintiin. Viljan murskesäilöntä antaa joustoa märkiin vuosiin.

Hännilänmäen ensimmäinen mylly kuusi vuotta sitten oli Murska 700 baggerilla. Tila oli edellisvuonna siirtynyt aperuokintaan, omaa kuivuria ei ollut ja kuivauslaskut olivat suuria. Kuivaviljalle olisi pitänyt rakentaa käsittelytilat. 

- Samaan saumaan maidonhinta laski ja piti keksiä säästökohteita. Monta asiaa napsahti kohdalleen, kertoo Veli-Mikko Suihkonen. 

Murska 700:lle oli tulossa valssiremontti, mutta mylly kesti kolme vuotta. Remonttihetken koittaessa hännilänmäkeläiset päättivät vaihtaa koko koneen tehokkaampaan. 

Wmax10:n litistekiekkotekniikka kiinnosti Veli-Mikkoa: se ei vain litistä, vaan myös hiertää jyviä. 

-Wmax10 C baggerilla tuli meille vuonna 2018 ja on ihan eri planeetalta kuin aiempi. Säilöntälaatu on parempi, kone on hiljaisempi ja vie vähemmän tehoa tonnille. Tulee kaiken kaikkiaan paremmat tuubit, ihastelee Veli-Mikko Suihkonen. 

Kuvassa: Veli-Mikko Suihkonen muistuttaa, että viljan murskesäilöntä vaatii huolellisuutta puinnista lähtien.

Urakointi mukaan lukien Veli-Mikko Suihkonen murskesäilöö uudella koneella 500 tonnia vuodessa. Tehoa sillä riittäisi sataan tonniin päivässä. 

-Tuubi on joustava systeemi, kunhan alla on kohtuutasainen ja kantava maa. Viljan murskaa ja säilöö siihen yhdessä työvaiheessa ja tuubin syöttörintaman kanssa pärjää kesälläkin. Eikä ole sitova. Jos tähän kyllästyy, mylly vaan takaisin kauppaan, miettii hän. 

Murskesäilöntä ei kuitenkaan ole huolettoman miehen menetelmä. Että säilöntätulos olisi priimaa, työvaiheet vaativat enemmän huomiota kuin kuivaviljassa.  

-Kokonaisprosessissa täytyy olla huolellinen, painottaa Veli-Mikko Suihkonen. 

Murskevilja sopii kuivaa paremmin appeeseen, koska se ei lajitu ja hyvin säilyneenä lypsättää vähintään yhtä hyvin. Hännilänmäen lehmien maitotuotos on ollut parhaimmillaan 11 000 EKM – nyt 10 000 EKM:n tienoilla - ja maitorotusonneilla 700 gramman nettopäiväkasvu. 

Suihkosen mielestä karjatiloille viljaa myyvä kasvitilakin voisi miettiä murskasäilöntää varsinkin märkien syksyjen vaihtoehdoksi. 

-Toisaalta jos on hyvä kuivuri ja hyvät systeemit, niin sitten murskaus ei ole niin järkevää. Yhtä ja oikeaa tapaa ei ole. Meille tämä on paras, sanoo hän.