Uutuuslajikkeet Rakel ja Tored nurmiseoksessa

Rakelin ensimmäisen niiton satotaso Hauhon koetilalla nousi keskimäärin 7 000 kuiva-ainekiloon.

Valtaosa Suomen nurmista on timoteivaltaisia seoksia: timotei on Suomeen parhaiten sopeutunut ja hyvin maittava kasvilaji. Timotein käyttäytyminen D-arvon suhteen on myös melko hyvin ennustettavissa verrattuna moniin muihin nurmikasvilajeihin, mikä helpottaa viljelijän arkea ja niittorytmin suunnittelua.

Satotasossa timotei häviää helposti monille vahvemmille lajeille. Seoksissa timotei on melko huonosti kestävä etenkin, jos kasvilajien määrä seoksessa lisääntyy. Timotein etu Suomen olosuhteissa on kuitenkin myös sen sadon painottuminen tärkeimpään, ensimmäiseen niittoon.

Nurminadalla haetaan seoksissa lisää satoa etenkin toiseen ja kolmanteen niittoon. Sen lisäämisellä seokseen timotein kanssa saadaan myös sadon D-arvon heikentymiseen maltillisuutta ja hieman lisäaikaa sadonkorjuuseen verrattuna puhtaaseen timoteikasvustoon. Eteläisemmässä Suomessa, noin I–III kasvuvyöhykkeillä, timotein kanssa seokseen laitettu englanninraiheinä lisää korjuuaikaa jopa viikolla.

Timotei-nurminataseoksessa vahva ja aikainen nurminata sopii parhaiten samoin aikaisen timotein pariksi, jolloin myös timoteilla on tarpeeksi vahva kasvu eikä se häviä liikaa nurminadalle niittokertojen ja satovuosien edetessä. Kun pohjoisen timotein kanssa käytetään vahvaa nurmi­natalajiketta, kannattaa kasvustoa seurata ja tehdä täydennyskylvö timoteilla tarvittaessa.

Rakel-timotei haastaa Grindstadin

Timotei on Suomen oloihin laadukkain ja parhaiten soveltuva nurmikasvi, jolta haetaan niitossa sulavuutta ja satoa. Grindstad-lajike on pitänyt pitkään sadossa ykköspaikkaa aikaisten eli eteläisen tyypin timoteiden joukossa. Lantmännen ek. för.:n jalostama Rakel-timotei on ensimmäinen vahva haastaja Grindstadille.

Rakelin ensimmäisen niiton sato on erinomainen, ja aikaisuutensa vuoksi sen pääsee niittämään muutaman päivän myöhäisempiä lajikkeita aikaisemmin. Ensimmäisen niiton sadossa mitattuna Rakel on lajikkeiston vahvin timotei. Kokonaissadossa Rakel on ensimmäinen, jonka satotaso yltää Grindstadin tasolle.

Rakelin laatu samaan aikaan Grindstadin kanssa niitettäessä on tyypillisesti hieman parempi, vaikka ero ei ole suuri. Aiempaan lajikevalikoimaan verrattuna Rakelilla saadaan kuitenkin sadon määrään nähden selvä parannus myös laatuun.

Eteläisen tyypin timoteit on tyypillisesti luokiteltu talvenkestävyydeltään pohjoisen tyypin (mm. Tryggve) lajikkeita heikommiksi. Virallisten lajikekokeiden tuloksia tarkastelemalla tälle ajatukselle ei saa kovin vahvaa tukea. Kokonaisuudessaan Rakelin talvituho on ollut vain 1,6 prosenttia verrattuna Lantmännen Agron pohjoisen tyypin timoteilajikkeen Tryggven 2,5 prosenttiin, mikä tosin on myös vahva tulos timotein virallisten lajikekokeiden talvenkestävyydessä. Rakelin satoisuus verrattuna Grindstadiin on ollut parempi erityisesti pohjoisemmassa, kasvuvyöhykkeillä III–V, mikä kertoo osittain myös hyvästä talvenkestosta.

Tasapainoisessa timotei-nurminataseoksessa timotein osuus säilyy hyvänä usean vuoden ajan.

Tored-nurminata

Tored on uusi Lantmännen ek. för.:n jalostama nurmi­natalajike. Tored on satoisa uutuus, jonka sato painottuu toiseen ja kolmanteen niittoon. Kokonaissadossa Tored peittoaa vanhan Kasperin. Merkittävää on, että kolmannen satovuoden kokonaissadon suhdeluku on Kasperiin verrattuna jo 10 prosenttia Toredin hyväksi.

Tored on Kasperia ja SW Mintoa hieman aikaisempi, minkä voi nähdä parhaiten ensimmäisen sadon D-arvoa tarkastelemalla. Aikaisuutensa vuoksi Tored sopii hyvin seoskumppaniksi eteläisen tyypin timotein kanssa. Tällöin timotei pystyy paremmin kilpailemaan nurminadan kanssa ja seossuhde säilyy peremmin satovuosien yli.

Toredin talvenkesto on samaa luokka Kasperin kanssa. Virallisten lajikekokeiden tuloksissa III-kasvu­vyöhykkeelle asti Tored on Kasperia satoisampi, ja vielä V-kasvuvyöhykkeellä, vaikka Toredin talvituho on 10,2 % verrattuna Kasperin 6,8 %:iin, on Toredin satotaso vain yhden prosentin Kasperia heikompi. Tored näyttää pystyvän paikkaamaan talvi­tuhojen määrää vahvalla kasvulla.

Artikkelin taulukoiden tiedot ovat virallisten lajikokeiden tuloksia vuosilta 2011–2018. Tulokset löytyvät Luken tutkimustietokannasta.