Uusi ohralajike täytti lupaukset

Aikainen kaksitahoinen Arild-ohra menestyi hyvin Niko Rannan tilalla Kauhajoella huolimatta kuivasta kesästä.

Rannan tila Kauhajoen Ikkeläjärvellä on yksi alueen vanhimmista. Jo vuonna 1732 iskettiin kuokka ensi kerran tämän tilan peltoon.

– Tilan iän voi hahmottaa vaikka siitä, että Tyynenmeren Pääsiäissaaret löydettiin vuotta myöhemmin, kuvailee Niko Ranta, joka on tilan kymmenes isäntä ja edustaa 9. sukupolvea.

Tilalla viljellään ohraa, kauraa, vehnää, ruista ja rypsiä. Ohraa toimitetaan Koskenkorvalle, A-Rehulle ja Altialle sekä Lahteen Viking Maltille.

Kuivuus ei haitannut

Uusi ohralajike Arild menestyi kuivasta kesästä huolimatta.

– Alkukesä oli yllättävän hyvä, vaikka sadetta olisi saanut olla enemmän. Kylvöjen kanssa kävi tuuri. Kevätkynnetty hikevä maa pysyi kosteana, ja saatiin hyvä kasvusto.

Ranta ajoi peltoon tavanomaista vuotta enemmän hivenaineita. Kasvinsuojelun kanssa käytettiin malttia, ettei kasvustolle aiheudu ylimääräistä stressiä.

Viljasato kypsyi etuajassa, ja puinnit saatiin tehtyä elokuun puolivälissä.

– Satoa tuli kohtuullisesti, kun huomioidaan kesän hankalat olosuhteet ja lajikkeen aikaisuus, ja se oli laadultaan erinomaista. Valkuaispitoisuus oli todella korkea ja jyvän hehtolitrapaino oli se, mitä luvattiin. Ohra ei juurikaan lakoontunut, vaikka muutama kovempi ukkosmyrsky koettiin kuun vaihteessa.

Niko Ranta pyrkii suosimaan kaksitahoisia lajikkeita, koska lujakortisina ne pysyvät varmemmin pystyssä ja antavat hyvän sadon.

Tautisuojaus toimi

Priaxor-tautisuojaus ajettiin lippulehdelle aikaisessa vaiheessa, viikko ennen juhannusta. Ranta on tyytyväinen suojaukseen, sillä kasvissa ei ollut taudin oireita missään vaiheessa.

– Ainetta käytettiin vain 0,6 litraa hehtaarille, koska ei ollut suurta tautipainetta. Medax Maxia ruiskutettiin 0,3 kiloa hehtaarille.

Uusi lajike saa kiitosta viljelijältä. Hän kertoo olevansa Arildiin tyytyväinen, joten se todennäköisesti pysyy viljelyssä jatkossakin.

– Yritän suosia kaksitahoisia lajikkeita, jotka korren lujuuden ansiosta pysyvät varmemmin pystyssä ja antavat hyvän sadon.

Kilpailussa mukana

Käytännön Maamiehen joka toinen vuosi järjestettävä valtakunnallinen satokilpailu käydään tänä vuonna ohralla ja ensi kertaa herneellä. Yleisin ohralajike kisassa on Planet. Rannan tila lähti mukaan erikoisemmalla Arildilla.

– Kilpailussa mukana olevat kasvilajit vaihtuvat. Kun nyt kisataan ohrasadolla, ajattelin, että kyllä eteläpohjalaisen tilan pitää osallistua kilpailuun. Osallistumme sekä sato- että talouskisaan.

Talouden täytyy Rannan mukaan olla hyvin hallinnassa.

– Kustannuspuoli pitää olla itsellä hanskassa. Pitää tuntea oman tilan kustannusrakenne. Kun ­kustannus tuotettua tonnia kohti pienenee, saadaan korkea sato kohtuukustannuksin.

Tuotantotarvikemyyjä Jari Koivuranta (oik.) suositteli Niko Rannalle uutta Arild-lajiketta.

Isojyväinen lajike kiinnostaa

Lantmännen Agron tuotantotarvikemyyjä Jari Koivumäki suositteli Rannalle uutta ohralajiketta, joka ei ole tämänhetkisen tiedon mukaan yhtä herkkä esimerkiksi punahomeelle kuin monet muut lajikkeet.

– Arild on mielenkiintoinen aikainen lajike. Se on isojyväinen, ja sillä on korkea hehtolitrapaino. Lajike on nyt ensi kertaa maanlaajuisessa viljelyssä. Se on kotoisin Ruotsin Lännäsistä, suunnilleen Vaasan korkeudelta.

Rannan käyttämä Priaxor-tautiaine on uusi SDHI:n ja Strobiluriinin seos.

– Tehoaineina ovat xemium (Fluksapyroksadi) ja Pyraklostrobiini. Tällä yhdistelmällä on pitkä vaiku­tusaika. Pyraklostrobiini on ainoita tehoaineita, josta voi sanoa, että se saattaa parantaa satoa, vaikka ­kasvitauteja ei olisikaan.

– Tämä perustuu etyleenin tuotannon vähene­miseen, joka helpottaa kasvia stressiolosuhteissa. Sekä lisäksi joidenkin entsyymien että antioksidanttien toiminnan ja hiilidioksidivaihdon tehostumiseen ja siten parempaan typen hyväksikäyttöön, kertoo ­Koivumäki, joka antaa tiloille myös kasvinsuojeluneuvontaa.