Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Tulos syntyy tuotannosta
Lehmien tuotokseen kannattaa panostaa, sillä maitotilin suuruus riippuu maitomäärästä ja maidon pitoisuuksista. Erityisesti investointien jälkeen tuotanto pitää saada nopeasti käyntiin, jotta lainat saadaan hoidettua. Tuotannon kasvu ei aina edellytä investointia, samoistakin seinistä voidaan saada oikeilla toimenpiteillä parempi tulos.
Suomalaislehmien keskituotos on noussut viime vuosina EU:n mittakaavassa mukavalle tasolle, mutta kustannuksissa on varaa petrata. Suomen korkeampi tuotantokustannus johtuu pääosin työ-, rakennus- ja konekustannuksesta. Ostorehujen osalta olemme jo eurooppalaisella tasolla, joten niiden vähennys ei ratkaise kustannuspainetta. Väkirehun oikealla valinnalla voidaan nostaa sekä maitotuotosta että pitoisuuksia.
Pitoisuuksia nostava ruokinta
Rehujen ja ruokintakäytäntöjen lisäksi maidon pitoisuuksiin vaikuttavat muun muassa eläinaines, lypsykauden vaihe, vuoden aika, poikimakerta ja ympäristön lämpötila. Erityisesti hellestressi alentaa pitoisuuksia. Oheisessa taulukossa on listattu ruokinnan vaikutusta maidon pitoisuuksiin.
Pitoisuusrehuilla korkeampi maidon rasvaprosentti
Rasvahappo-optimoitu pitoisuusrehu nostaa EKM-tuotosta sekä maidon pitoisuuksia. Fraktioidun suojatun rasvan teho on todennettu useissa tieteellisissä tutkimuksissa sekä kotimaassa että Euroopassa eri tutkimuslaitoksissa. Samoilla resepteillä valmistettujen rehujen tuotantovaikutuksessa on huikea ero rasvan lähteen ja rehun prosessoinnin mukaan. Lantmännen Agron pitoisuusrehut koostuvat sekä Benemilk, Maituri 14 000 että Opti-sarjan tuotteista.
Tulos syntyy tuotannosta. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa. Tehokkaat työtavat, satotasojen nosto, korkea maitotuotos sekä hyvät pitoisuudet ovat niitä seikkoja, joihin on hyvä panostaa.
Esimerkki pitoisuuksien vaikutuksesta. Kaksi tilaa, joilla on sama 35 kg keskimaito, mutta toisella on 3 kymmenystä paremmat pitoisuudet kuin perusmaidolla, toisella puolestaan 3 kymmenystä perusmaitoa pienemmät pitoisuudet. Jos esimerkin tilat olisivat kahden robotin karjoja, olisi vuotuinen ero maitotilissä lähes 100 000 €.
