Näin suojaat hengityksen, kasvot ja kuulon maataloustöissä

Käytä kuulosuojaimia koko melussa oloajan, muuten suojausteho laskee.

Maatalousalan työt altistavat erilaisten tapaturmien lisäksi myös melulle, silmä- ja kasvovammoille sekä haitallisille pölyille ja kaasuille. Itsensä kannattaa suojata aina. Toimiessaan työnantajana, maatalousyrittäjän on velvollisuus laatia työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelman pitää sisältää vaarojen ja riskien arviointi sekä toimenpiteet niiden poistamiseksi. Toimenpiteet voivat olla teknisiä ratkaisuja, työjärjestelyitä tai varustautumista asianmukaisin henkilösuojaimin.

Turvaa hengityselimille Sundström-hengityssuojaimilla

Yleissuojaimeksi hengitysteille soveltuu P2-luokan suojain tai hiukkassuodatin, jos käsiteltävässä materiaalissa ei ole hometta. Homehtuneen materiaalin home- ja bakteeri-itiöiltä tulee suojautua P3-luokan suojaimella. Kemikaalit taas vaativat yhdistelmäsuodattimen käyttöä.

Joissakin töissä ilmassa on liian vähän happea, liikaa hiilidioksidia tai häkää. Näissä työtehtävissä on käytettävä eristäviä hengityksensuojamia, suodattavat hengityksensuojaimet eivät riitä. Hapen puute voi uhata esimerkiksi umpinaisissa, kosteana säilötyn viljan siiloissa, säilörehutorneissa rehuntekoaikana, lietesäiliöissä ja -vaunuissa sekä suljetuissa tiloissa hitsattaessa.

Lietelannasta vapautuu erityisesti sekoitettaessa terveydelle vaarallisia kaasuja kuten rikkiyhdisteitä ja ammoniakkia. Lietelantasäiliössä voi olla myös liian vähän happea, jolloin sinne voi pyörtyä huomaamatta. Jos säiliöön täytyy mennä, on käytettävä eristävää suojainta, kuten raitisilma- tai paineilmalaitetta. Lisäksi tarvitaan nostovyö köysineen ja varmistaja, joka on koko ajan valmiina nostamaan ja tarvittaessa pelastamaan säiliössä olevan henkilön. Varmistaja ei saa missään vaiheessa itse laskeutua säiliöön ilman asianmukaista hengityksensuojainta.

Torppaa meteli Zekler-kuulosuojaimilla

Meluvamma syntyy yleensä vähitellen, useampien vuosien melualtistuksen seurauksena. Lyhytaikainenkin kova ääni voi aiheuttaa kuulovamman. Maataloudessa vaarallisen kovaa melua aiheuttavat esimerkiksi eläinten kiljunta, koneet ja moottorisaha.

Kuulosuojaimet vähentävät korvaan tulevaa melua. Niitä on käytettävä, kun melu ylittää 85 desibeliä. Nyrkkisääntönä on, että jos tavallinen puhe ei kuulu metrin etäisyydeltä, melu ylittää 85 desibeliä. Kuulosuojainten tarkoitus on pitää korvaan tuleva melutaso 75–80 desibelissä. Ylisuojautuminen kuitenkin eristää ympäristöstä, ja tarpeelliset varoitusäänet voivat jäädä kuulematta.

Käytä kuulosuojaimia koko melussa oloajan, muuten suojausteho laskee. Jos suojaimia pitää vain 90 prosenttia ajasta, suojausteho laskee jo noin kolmannekseen.

Kuulosuojaimet ovat joko passiivisia tai aktiivisia ja niitä on kolmea tyyppiä: kupusuojaimia, tulppasuojaimia ja sankasuojaimia. Kupusuojaimia löytyy myös aktiivisina malleina, joissa on joko radio tai radio ja mikrofoni. Nämä vaimentavat äkilliset kovat äänet, mutta päästävät läpi kuultavaksi tarkoitetut äänet. Bluetooth-ominaisuudella varustetut suojaimet on helppo liittää kännykkään tai radiopuhelimeen. Erityisen kovassa melussa voi käyttää yhdistelmänä tulppa-kuppisuojausta.

Zeklerin suojalasit ja kasvojensuojaimet

Yleensä silmä- ja kasvovammoja aiheuttavat säilöntäaineiden ja muiden kemikaalien roiskuminen, metallin työstö sekä risujen ja oksien iskut. Myös UV-säteily on haitallista. Sertifioidut kirkkaat linssit suodattavat säteilyn, mutta häikäisyn takia kannattaa käyttää harmaita linssejä.

Silmät voi suojata suojalaseilla, kasvojensuojaimilla tai erilaisilla suojainyhdistelmillä. Parhaiten maatalouskäytössä suojaavat kasvojensuojaimet eli visiirit. Ne suojaavat myös kasvot. Visiirien edustat kestävät iskuja vielä normaaleja suojalaseja huomattavasti paremmin. Visiirit ovat paikallaan myös, kun käyttää moottoroituja työkaluja, esimerkiksi hiomalaikkaa.

Metsä- ja hitsaustyöt vaativat näihin töihin suunnitellut suojainyhdistelmät eli metsurinkypärät kuulonsuojaimin ja verkkovisiirein, hitsaus-hiontatöissä vastaavasti hitsausmaskit tai -kypärät.