Maan tiivistäminen heikentää tuottokykyä

Maa on peltoviljelyn tärkein tuotantoväline. Voimakas tiivistäminen voi pilata maan rakenteen hetkessä. Perus­asiat, kuten märällä maalla ajon välttäminen, rengaspaineen ja -kuorman alhaisina pitäminen sekä peltoajon suunnittelu, pätevät edelleen tiivistämisen ennalta­ehkäisyyn. 

Hyvä maan laatu on taloudellisesti ja ympäristöllisesti niin kestävän viljelyn perusta kuin ennakoivaa vesiensuojelua. Peltoliikenne märällä maalla tiivistää usein maata haitallisesti. Tiivistyminen rikkoo maan suuria huokosia, minkä seuraukset näkyvät etenkin sateisina kasvukausina maan märkyytenä ja kasvien juurten hapenpuutteena. Kuivana vuonna tiivis maa haittaa juurten kasvua. Tiivistymisen ennaltaehkäisy on osa maan laadun ylläpitoa ja hoitoa. 

Peltoliikenteen suunnittelu on osa maan tiivistämisen vähentämisstrategiaa. Liittymiä tieltä pelolle pitää olla tiheästi, jotta voidaan välttää turhaa ajoa. 

Toinen rakennetta huonontava asia on maan muokkaaminen hienoksi syksyllä. Maa liettyy herkästi, kun sen mururakenne on muokattu liian hienoksi tai siinä on vähän mururakennetta vakiinnuttavaa eloperäistä ainesta. Liian hienoksi muokattu maa erodoituu helposti ja kuivuu hitaasti keväällä kylvökuntoon. 

Märkä maa vaikuttaa

Maan kosteus on yksi tärkeimmistä tiivistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kun maa kastuu, vedellä kyllästämättömän maan lujuus heikkenee nopeasti. Sama kuormitus tiivistää kuivaa maata vähemmän kuin märkää. Märässä maassa tietty kuormitus kulkeutuu myös syvemmälle kuin kuivassa maassa. Maa on märkää yleisimmin keväällä heti roudan sulamisen jälkeen ja syksyllä sateiden kasteltua maan. Toimiva ojitus edesauttaa maan kuivumista nopeasti peltoajokuntoon. Pellon ojituksen ohella on huolehdittava myös siitä, että peruskuivatus on kunnossa.

Märällä pellolla ajettaessa rengaspaine (nykyaikaiset maatalousrenkaat) ei saa ylittää 50 kPa. Ajokertojen määrä tulee karsia, mitä auttavat esimerkiksi riittävän monet liittymät pellolta tielle. Pakollinen raskas ajo tulisi keskittää kiinteille ajourille, ja kuormakokoa pienentämällä voi vähentää koneen painoa.

Koneesta välittyvän paineen lisäksi pyörät hiertävät märkää maata pidon ollessa huono. Tämä rikkoo varsinkin savimaan rakenteen ja tahtaantunut, homogeeninen maa tiivistyy kuivuessaan. Kynnettäessä vakopyörän luisto on erittäin haitallista maan rakenteen kannalta. Normaalioloissa luisto ei saa ylittää 20 prosenttia – nurmikasvustoa vahingoittaa jo 10 prosentin luisto.

Pohjamaan tiivistymä säilyy kauan

Pintapaineen ohella renkaan kantama kuorma vaikuttaa maan tiivistymiseen. Yleistäen voidaan sanoa, että pintapaineen alentaminen vähentää tiivistymisriskiä kyntökerroksessa ja pohjamaan yläosassa. Maan tiivistymisriskin arvioimiseen on tehty internetissä käytettävissä oleva työkalu Terranimo®, josta löytyy myös suomenkielinen versio. Työkalu kokoaa tämänhetkisen tutkimustiedon maan tiivistymisestä. Sillä voi arvioida erilaisten olosuhteiden ja teknisten ratkaisujen vaikutusta maan tiivistymisriskiin.

Tavanomaista muokkauskerrosta syvemmälle ulottunut tiivis­tymä häviää maasta hitaasti. Karkeissa maissa se voi olla pysyvä. Yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa todettiin, että suomalaisessa savimaassa pohjamaan tiivistymä oli mitattavissa 29 vuotta tiivistämisen jälkeen. Ruotsissa karkean pohjamaan tiivistymä säilyi koko 14 vuoden koejakson. 

Yksittäisen raskaan ajon vaikutusta pohjamaan rakenteeseen on usein vaikea arvioida. Pohjamaan tiivistymisen haitat eivät välttämättä ilmene heti. Niitä on myös vaikea erottaa kyntökerroksen tiivistymisen haittavaikutuksista. Tärkeää on tiedostaa riski, että tiivistymisen vaikutukset voivat kertaantua vuosien saatossa, kun edellinen tiivistymä ei häviä ennen seuraavaa. Tästä syystä pohjamaan tiivistymisen haitat voivat ilmetä vuosien kuluttua ensimmäisestä tiivistymisestä.

Maan tiivistymisen mittaus

Tiivistymisen vaikutusta maahan voidaan mitata monella eri tavalla. Viljelyn ja maan toimivuuden kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia ovat maan suurten huokosten tilavuus sekä märän maan veden- ja ilmanläpäisevyys. Näiden ominaisuuksien mittaukseen ei ole kuitenkaan olemassa kaupallista palvelua. Peltomaan laatutestissä maan tiiveyttä arvioidaan visuaalisesti. Sen ohjeiden perusteella voi myös mitata veden imeytymistä maahan sekä pohjamaan vedenläpäisevyyttä. 

Tiivistyminen lujittaa maata mekaanisesti, mitä voidaan mitata muun muassa penetrometrillä. Se mittaa voimaa, joka tarvitaan kartiokärjen työntämiseksi maahan. Maan tiiviyden lisäksi mittaustulokseen vaikuttaa merkittävästi maan kosteus. Maan kuivuessa vastus kasvaa merkittävästi. Mekaanisen vastus kuvaa maan kantavuutta, mutta ei kerro suoraan maan rakenteesta ja sen toimivuudesta. Esimerkiksi suorakylvetyn maan mekaaninen vastus on yleensä ruokamultakerroksessa selvästi suurempi kuin vuosittain kynnetyn maan. Se ei välttämättä tarkoita, että muokkausten välillä olisi eroa viljasadossa. 

Tunnista ongelman aiheuttaja ennen korjaustoimenpiteitä

Maan rakenteen ylläpitoon tai korjaamiseen tarvitaan tietoa maan tilasta ja toiminnasta. Tilanteeseen sopivat korjaustoimet voidaan valita vasta, kun huonosti toimivan maan ongelmien syy on selvitetty. Maan rakenteen tilaa voi havainnoida omatoimisesti esimerkiksi käyttämällä Peltomaan laatutestiä. Sillä voidaan mitata peltoviljelyssä olevan kivennäismaan ominaisuuksia ja seurata maan laadun muutoksia. Se antaa tulosten lisäksi toimenpidesuosituksia maan laadun hoitoon ja ylläpitoon.

Mittaa maantiivistyminen Wile Penetrometrillä

• Farmcompin Wile Penetrometri -maantiiviysmittarilla voidaan määrittää mahdollinen maantiivistyminen sekä millä syvyydellä mahdolliset tiivistymät sijaitsevat.
• Varustettu kahdella erikokoisella kärjellä: pienempi raskaille ja isompi kevyille maille.
• Värikoodatut asteikot molemmille kärjille.
• Varressa on uritus 7,5 sentin välein syvyyden määritystä varten.
• Kysy lisää lähimmästä Lantmännen Agrosta. 

Petteri Koskenniemi viljelee luomutuotantoon siirtyvää kasvinviljelytilaa Elimäellä, Kaakkois-Suomessa. Haastavilla hiuesavimailla hyvä rakenne ja kasvukunto ovat korvaamattomia tuotannontekijöitä. Koskenniemen tavoitteena on saada peltomaan rakenne huippukuntoon. Tiivistyneellä ja huonorakenteisella maalla suuri osa satopotentiaalista menetetään heti kättelyssä, ja haastavilla kasvukausilla se vielä korostuu entisestään.

– Olen pitänyt Wile Penetrometriä erittäin hyödyllisenä työkaluna maan rakenteen tutkimisessa ja mittaamisessa. Pelkällä lapiollakin pystyy havainnoimaan toki jo paljon, mutta Penetrometriä hyödyntämällä on helppoa saada mitattavaa ja seurattavaa tietoa maan tiiviydestä eri syvyyksissä. Vertaamalla Penetrometrin tuloksia saman lohkon sisällä ja eri lohkojen välillä, olen päässyt paremmin kiinni rakenneongelmien juurisyihin. Myös esimerkiksi jankkuroinnin tai muiden korjaustoimenpiteiden suunnittelu on helpottunut, kun omille havainnoille saa tukea myös mitatuista lukuarvoista, kertoo Koskenniemi.

Helpon käytettävyyden vuoksi suosittelen Wilen Penetrometriä muillekin peltomaan kasvukunnosta kiinnostuneille viljelijöille, sanoo Koskenniemi.

Maan tiivistämisen välttäminen osaksi viljelyn suunnittelua

Maan tiivistämisen välttäminen ja yleensä maan laadusta huolehtiminen on osa viljelyn suunnittelua. Viljelymaan hyvän laadun ylläpito on maata huonontavien toimenpiteiden välttämistä ja maan rakenteen osalta sen murustumista sekä huokoistumista edesauttavien prosessien suosimista. Muun muassa perustoimenpiteiden investoinneissa (ojitus ja kalkitus), viljelytöiden yhteydessä (muokkaus, peltoliikenne) ja kasvinvuorotuksessa tehtävät valinnat vaikuttavat maan laatuun. Koska maa muuttuu luonnostaan hitaasti, maan laadun ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa. 

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 1.2.2016, päivitetty 25.5.2020.