Kylvömuokkaus keväällä 2018

Viime syksyn jäljiltä on tavallista enemmän muokkaamatonta sänkipeltoa, pelloilla pyöränjälkiä sekä puimattomia kasvustoja, jotka askarruttavat kylvömuokkaukseen valmistautuvia viljelijöitä.

Multiva Topline Super -äes toimii hyvin myös kevätsänki­muokkauksessa.

Kokemusta vastaavista tilanteista on kuitenkin aiemmilta vuosilta, ja tutkimustietoa esimerkiksi kevätsänkimuokkauksesta on käytettävissä. Näiden tietojen perusteella ensi keväästä selvitään, kunhan kevään sää on keskimääräinen ja kevätkylvöille päästään tavanomaiseen aikaan.

 

Syksyn ajourat tasattava

Pyöränjäljet on pyrittävä tasaamaan, koska kylvökone ei sitä tee. Kylvövantaat eivät kykene seuraamaan epätasaista pellon pintaa, eivätkä ne kykene sijoittamaan lannoitteita ja siemeniä haluttuun syvyyteen epätasaisella maalla. Jos pyöränjälkiä on vain joissain kohdissa, ne voi täsmämuokata, jonka jälkeen pelto kylvetään tai tehdään varsinainen kylvömuokkaus.

Kevätkyntö ja sitä seuraava kylvömuokkaus riittävät tasaamaan syvätkin pyöränjäljet, jos kevätkyntö on maalajin tai käytettävissä olevan työajan puolesta mahdollista. Ei ole välttämätöntä kyntää koko peltoa, jos pyöränjälkiä on vain rajatulla alueella.

Muita pyöränjälkien tasaamiseen sopivia muokkauskoneita ovat kultivaattori, lapiorullaäes ja lautasmuokkain. Ne kykenevät irrottamaan maata ja siirtävät sitä uriin. Sama kohta pitää todennäköisesti muokata kahteen – kolmeen kertaan, jotta urat tasaantuvat riittävästi.

Muokkaussyvyys on syytä pitää kohtuullisena (6–8 cm), jotta ei nosteta märkää maata pintaan. Uran reunojen ja niitä ympäröivän maan pitää olla niin kuivaa, että maa murustuu. Uran pohja voi olla vielä kostea.

Urien tasauksen jälkeen pellon pinta jää todennäköisesti muokatulla alueella karkeaksi ja maa kuivuu nopeasti aurinkoisella ja tuulisella säällä. Siksi pelto pitää kylvää noin vuorokauden kuluessa pyöränjälkien tasauksesta. Suorakylvö ei edellytä muita toimenpiteitä, mutta ennen tavanomaista kylvöä sänkipelto täytyy ainakin kylvömuokata.

Olkien poltto on mahdollista keväälläkin, jos se on välttämätöntä kylvöä ajatellen. Huomioi pelastustoimen ohjeet liittyen avotulen tekoon.

Puimaton kasvusto ei välttämättä haittaa

Puimattoman kasvuston olkimäärää saattaa mietityttää, mutta siinä ei ole enempää olkea kuin puidussa kasvustossa. Viime syksy oli lämmin ja sateinen. Sen jäljiltä on odotettavissa, että olki on keväällä haurasta, eikä sen pitäisi haitata tavanomaista enempää muokkausta ja kylvöä.

Vastaavanlainen tilanne oli keväällä 2005. Vihdissä ohra jäi korjaamatta syksyllä 2004, mutta siitä huolimatta multava pelto suorakylvettiin keväällä 2005 ilman minkäänlaisia ongelmia. Peltolohkon maa oli kevyttä ja kasvinjätteet tukkivat siellä helposti äkeen tai kylvö­koneen, mutta suorakylvössä ei ollut mitään ongelmaa.

Jos puimaton pelto kylvetään tavallisella kylvö­koneella, maata on muokattava. Kevätkyntö varmistaa äkeiden ja kylvökoneen toiminnan, mutta se soveltuu vain kevyille maalajeille.

Savimaalla kevätsänkimuokkaus lautasmuokkaimella, kultivaattorilla tai lapiorullaäkeellä 6–7 senttimetrin syvyyteen pilkkoo olkea ja sekoittaa sitä pintamaahan. Sen jälkeen maan annetaan hetki kuivahtaa ennen kylvömuokkausta. Pieneksi pirstoutunut olki ei haittaa kylvökoneen vantaita muokkauskerroksen kui­vahdettua.

 

Kevätsänkimuokkaus on vähän käytetty menetelmä ehkä siksi, että sen pelätään kuivattavan savimaata yhtä pahoin kuin kevätkyntö tekee. Se on myös ylimääräinen työ kiireisenä kylvöaikana, mikä on ymmärrettävä syy kevätsänkimuokkauksen vähäiseen käyttöön.

MTT:ssa (nykyisin Luke) tehtyjen pitkäaikaisten, vähintään 10 vuotta kestäneiden, kenttäkokeiden perusteella kevätsänkimuokkaus on kuitenkin syyskynnön ja syyssänkimuokkauksen veroinen muokkausmenetelmä, jos perusmuokkausta savimaalla keväällä jostain syystä tarvitaan.

Tutkimuksessa tutkittiin muokkausmenetelmän lisäksi juolavehnän torjunnan vaikutusta kevätviljan satoon, katso oheinen taulukko. Torjunnalla oli merkitystä Pälkäneen karkealla hiedalla, mutta ei juurikaan tai ei mitään merkitystä muilla paikkakunnilla, joilla koealue oli savimaata.

Olkien polttaminen ennen kevättöitä

Paksu olkikerros hidastaa maan sulamista ja kuivumista. Jos kevät on myöhäinen, olkien polttaminen tulee varmasti monille mieleen yhtenä selviytymiskeinona. Valtioneuvoston asetuksen 4/2015 pykälässä 13 todetaan: ”Sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen tai rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta.”

Asetusteksti antaa luvan polttaa kylvöä haittaavat oljet. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriössä on luvattu ymmärrystä olkien polttoon viime kasvukauden jälkeisessä tilanteessa, vaikka pääsääntöisesti olkien poltto onkin kielletty.

Polttamiseen liittyy paljon pelastustoimen ohjeita ja huomioita liittyen avotulen tekoon. Ne on tärkeää muistaa tässä yhteydessä, ja tulen tekemiseen liittyviä rajoituksia on syytä noudattaa huolellisesti.

Johtopäätökset: näin keväästä selvitään

Viime syksyn vaikeista sadonkorjuuoloista, ajo­urista ja puimattomista kasvustoista huolimatta kevään kylvö­muokkaus ja kylvöt sujunevat vaikeuksitta, kunhan kevään sää on tavanomaisen kuiva. Ylimääräistä muokkaamista tarvitaan pyöränjälkien tasaamiseen.

Syksyllä muokkaamatta jääneitä peltoja pitää tarpeen mukaan kevätsänkimuokata tai kyntää, jos kevätkyntö ei ole maalajin puolesta järkevää.

Nyt on tilaisuus kokeilla kevätsänkimuokkaus­ta, joka on pitkäaikaisten tutkimusten mukaan aivan syyskynnön ja syyssänkimuokkauksen veroinen muokkausmenetelmä savimaalla. On vain muistattava, että pelto on kylvettävä noin vuorokauden kuluessa sänkimuokkauksesta, etteivät muokkauskerros ja kylvö­pohja kuivu liikaa.

Lähteet

Pitkänen, J. 1994. A longterm comparison of ploughing and shallow tillage on the yield of spring cereals in Finland. In: Soil tillage for production and protection of the environment. Proceedings of the 13th international conference, Vol. II. International soil tillage research organization.

Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150004