Selvitä kylvösiemenen itävyys

Tieto kylvösiemenen itävyydestä on pian ajankohtaista, ja sen selvittämiseen on vielä hyvin aikaa. Itävyyden voi selvittää lähettämällä näytteen Hauhon koetilan viljalaboratorioon tai tekemällä idätyskokeen itse. Kannattaa huomioida, että viljan idättämiseen tarvitaan kymmenen päivää. Sitä lyhemmässä ajassa ei saada varmaa tulosta.

Hyvin itäneitä siemeneriä Hauhon koetilan viljalaboratorion olosuhdekaapissa.

Itävyys vaikuttaa tarvittavaan kylvösiemen­määrään: mitä matalampi itävyys on, sitä enemmän siementä pitää kylvää, jotta kasvustosta saadaan täystiheä. Oikea siemenmäärä (kg/ha) saadaan laskettua kertomalla kylvötiheys (kpl/m2) siemenerän tuhannen jyvän painolla (g) ja jakamalla tästä saatu tulos itävyysprosentilla. Esimerkiksi ohralla ja kauralla tavallisin kylvösiemenmäärä on noin 500 kpl/m2 ja kevätvehnällä noin 700 kpl/m2.

Pienempi siemenmäärä neliömetrillä lisää pensomista ja voi hyvissä olosuhteissa paikata harvemman kasvuston. Suomen pitkä päivä ja lyhyt kasvuikkuna viljan kehitysvaiheille kuitenkin vähentävät pensomista.

Suomessa tavallisesti käytetty suurempi kylvösiemenmäärä suosii pääversojen kehitystä sivuversojen kustannuksella. Voimakas sivuverojen kehitys ei aina hyödytä satoa. Sivuversot voivat aiheuttaa epätasaisuutta tuleentumiseen ja sivu­versojen jyvät saattavat jäädä pienemmiksi, jolloin mykotoksiinien riski sadossa kasvaa.

Paperi-idätys paljastaa tauteja

Hauholla itävyys selvitetään paperi-idätyksellä. Sen etu mullassa tehtävään idätykseen on homeisten ja vaillinaisesti itäneiden jyvien paljastuminen, jolloin saadaan myös tieto siemenlevintäisistä taudeista.

Jos siemenerä on kovin homeinen, kannattaa se peitata ja idättää uudelleen peitattuna. Jos aikoo kylvää peitattua siementä, se pitäisi myös idättää peitattuna. Peittaus tavallisesti nostaa itävyyttä, joskus hyvin reilustikin, ja se vähentää homeiden ja siemenlevintäisten taudinaiheuttajien lisääntymistä. Aina peittaus ei kuitenkaan paranna itävyyttä, ja jos siemen on vahingoittunut esimerkiksi puinnin aikana tai kuivauksessa, se saattaa jopa alentaa itävyyttä.

Koetilalla idätys tehdään idätyspaperilla, joka on tarkoitukseen erityisesti valmistettua imupaperia. Kotona tehtävässä idätyksessä tähän tarkoitukseen voi hyödyntää esimerkiksi valkoisia suodatinpusseja. Yhteen suodatinpussiin voi mahtua arviolta noin 5–10 siementä, joten niitä kannattaa varata saataville tarpeeksi sataa idätettävää siementä kohti.

Kylvösiemenen idätys laboratoriossa ja kotona

Hauhon koetilan viljalaboratoriossa noudatetaan siementen idätyksessä ISTA-ohjeita ja Eviran ohjeita. Henkilökunta ylläpitää ammattitaitoaan Eviran järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Seuraavalla sivulla hieman yksinkertaistetut idätysohjeet ja niiden soveltamisohjeet kotioloihin.

Reikälevy imaisee jokaiseen reikään yhden siemenen, yhteensä 100 kpl.

Näin idätät paperilla:

  1. Imupaperit liotetaan märiksi 20-asteisessa vedessä. Liotetut paperit asetetaan suoristettuna valutusalustalle ja niitä valutetaan ennen käyttöä. Käynnistetään imuri. Reikälevy imaisee jokaiseen reikään yhden siemenen, yhteensä 100 kpl. Tarkistetaan, että jokaiseen reikään jää vain yksi siemen. Poistetaan mahdolliset puolikkaat sekä roskat ja korvataan ne ehjillä siemenillä. Koti-idätyksessä valitaan ehjiä siemeniä suodatinpaperille tai konehallin käsi­pyyhepaperille.

  2. Idätyslaitteen reikälevy käännetään alassuin, lasketaan imupaperin pinnalle ja vapautetaan siemenet imun katkaisulla. Imupaperilla olevat siemenet peitetään katepaperilla. Imupaperin alareuna taitetaan katepaperin päälle. Tehdään toinen rulla samalla tavalla. Koti-idätyksessä kannattaa myös tehdä kaksi idätyserää. Idätys kannattaa uusia, jos tulosten välillä on paljon eroa.

  3. Idätyspussin (kirkas ohut muovipussi) toiseen kulmaan leikataan haihdutusaukko. Idätyspaperit rullataan tukevaksi paketiksi ja laitetaan idätyspussiin avoin reuna pussin pohjaa kohti. Yhteen pussiin laitetaan enintään kaksi rullaa. Pussit laitetaan idätyslaatikkoon pystyasentoon ”pohja” ylöspäin, pussin suu taitettuna.

  4. Idätyslaatikko viedään kylmäkaappiin (+10 °C) seitsemäksi vuorokaudeksi, ja sen jälkeen siirretään olosuhde­kaappiin (+20 °C, 8 h valoa/vrk) kolmeksi vuorokaudeksi. Kotioloissa voidaan käyttää jääkaappia hieman lyhemmällä ajalla ja idättää ikkunan äärellä, jolloin suodatinpusseja kannattaa käännellä, jotta valo-olosuhteet ovat mahdollisimman tasaiset kaikille näytteille.

  5. Idätyksen laskennassa erotellaan itäneet, vaillinaiset, homeiset ja itämättömät siemenet. Käytettäessä 100 siementä saadaan tuloksesta suoraan itävyysprosentti.

Tarkat idätysohjeet löytyvät myös Ruokaviraston sivuilta ruokavirasto.fi hakusanoilla: "idätysohje viljelijöille".

Idätyksen laskennassa erotellaan itäneet, vaillinaiset, homeiset ja itämättömät siemenet.

Siementen luokittelu

Itäneet: Täysin terveet, normaalisti kehittyneet idut. Itäneisiin lasketaan myös viljoilla lievästi vioittuneet idut, joissa kuitenkin täytyy olla: vähintään yksi pitkä terve juuri, lehti itutupen sisällä ulottuu vähintään itutupen puoleen väliin, itutuppi voi olla kärjestään alkaen revennyt enintään 1/3 osaa pituudestaan, idussa ja /tai juurissa saa olla hieman pinnallista tummumista tai pilkkuja, itutuppi saa olla lievästi kierteinen.

Vaillinaiset: Idut, jotka eivät täytä edellä kuvattuja kriteerejä. Epämuotoisuutta iduissa aiheuttavat esimerkiksi puintivauriot tai halla-, kuumenemis- ja peittausainevioitukset.

Homeiset: Jyvät erottuvat homekukinnosta tai -itiöistä. Koko itu, idun osa tai jyvä pilaantuu. Itutuppi voi jäädä lyhyeksi tai itu käpertyy. Fusarium-ryhmän homeet ovat haitallisimpia. Jos puintikosteus on yli 25 %, mikrobit lisääntyvät voimakkaasti ja iskeytyvät helposti vaurioituneisiin jyviin. Näissä tapauksissa suositellaan peittausta.

Itämättömät: Jyvät, joihin ei muodostu juuria eikä itua, mutta ne näyttävät muuten ”terveiltä”. Joskus terveen näköiset siemenet voivat olla dormanssissa eli itämislevossa. Silloin saatetaan tarvita erikoistoimenpiteitä, esimerkiksi kylmäkäsittelyä tai kuoren vioittamista (pistelyä).

Edellä kuvattujen jakeiden prosenttiosuudet kirjataan ylös.

Idätys paperilla kotioloissa ei siis ole aivan yksinkertaista, mutta mahdollista. Mikäli se tuntuu vaivalloiselta, viljalaboratoriomme palvelee asiassa mielellään.

Toimita näytteesi paikalliselle Lantmännen Agro -kauppiaalle, joka lähettää näytteesi analysoitavaksi viljalaboratorioomme. Viljanäyte kannattaa toimittaa ajoissa idätysanalyysiin – näin vältät kevään ruuhkahuiput ja tiedät, mitä siilosi sisältää, hyvissä ajoin ennen kylvöjä. Viljalaboratoriossa määritetään itävyyden yhteydessä aina myös tuhannen jyvän paino.