Ecolan luomulannoitekoe 2019

Lantmännen Agron koetilalla Hauholla on tutkittu luomulannoitteita kolmena perättäisenä vuotena. Vaikka kasvukaudet ovat olleet keskenään erilaiset, tulokset ovat olleet selkeät ja sama tulos toistunut eri vuosien ja eri satokasvien välillä: Euro lannoitukseen tuo kolme euroa takaisin. Vuonna 2019 tutkimme vaikutuksia syysvehnällä, kauralla ja ohralla. Kasvukausi oli yleisesti suotuisa ja sadot olivat korkeita.

Syysvehnä

1959H Koejäsenet 6 (keväällä sijoituslannoitettu) ja 7 (keväällä pintalannoitettu), kuvattu 12.7.2019.

 

Syysvehnän kokeessa 1959H kylvettiin syysvehnä Ceylonia. Talvi oli suotuisa eikä mainittavia talvituhoja aiheutunut. Koejäsenet 5 ja 6 saivat keväällä maahan sijoitettuna lisälannoituksen. Aiemmat kokeet ovat osoittaneet, että etenkin kuivana vuonna pintalannoitettuna annettu lisälannoitus ei hyödytä kasvia, ja riski ravinteiden haihtumiselle on suuri.

Vertailu Ecolan AGRAn ja verrokkikoejäsenena Yaran kemiallisten lannoitteiden välillä osoittaa, että lannoitevaikutus on orgaanisilla lannoitteilla vertailukelpoinen perinteisiin kemiallisiin lannoitteisiin nähden. Sadonlisät olivat eri koejäsenillä 1000-2000kg, joka selvästi kattaa lannoitekustannuksen käytetyillä lannoitemäärillä.

Ohra

1995H Lannoittamaton kontrolli vasemmalla ja Ecolan Agra 8-4-2 oikealla 3.7.2019.

Ohran lannoituskokeessa 1995H käytettiin kaksitahoista Arild -lajiketta, joka menestyi hyvin myös Pohjoiset Luomudemonstraatiot -hankkeen kokeessa, josta lisää täällä. Lannoituskustannus eri vaihtoehdoilla vaihteli 160-250€ välillä.

Saatu lisäsato oli 1000kg/ha molemmin puolin, joka rehuohran hinnalla (250€/tn) laskien kattaa lannoitekustannuksen 1-1,5 -kertaisesti. Mikäli käytetään sen sijaan mallasohran hintaa (390€/tn), näyttää panos-tuotossuhde houkuttelevammalta ollen 1,5-2,5 välillä. 

Kaura

1996H Käsittelyt vasemmalta alkaen Ecolan Agra 13-0-0, lannoittamaton kontrolli ja Ecolan Agra 8-4-4, kuvattu 3.7.2019.

Kauran kokeessa 1996H tulokset toistivat aiemmista havaittua kaavaa. Sadonlisät olivat 1182-1387kg välillä ja eri lannoituskäsittelyt kustannukseltaan 160-250€/ha kuten ohran kokeessa. Paras sadontuotto saatiin kalleimmalla käsittelyllä, mutta paras panos-tuotossuhde kuitenkin edullisimmalla, 500kg AGRA 8-4-2 lannoitetta käytetyllä koejäsenellä. Kauran lajike oli Marika.

Jyväsadon kasvaessa sadon valkuainen tippui eri koejäsenillä hieman. Hehtaarikohtainen valkuaissato kuitenkin kasvoi ja mahdollinen hinnanalenema kompensoituu reilusti suuremman sadon lisätuoton kautta.

Yleisesti lihaluujauholannoitteista voidaan todetakin muutama asia. Työtekniset rajoitteet käytännössä rajoittavat käytön 500kg/ha tasoon, joskin suurempia määriä saadaan kylvölannoittimien kautta myös käytettyä. Lannoitteen multaaminen on ensiarvoisen tärkeää ravinteiden käytön optimoimiseksi ja haihtumisen ehkäisemiseksi.

Viljakasveilla 8-4-2 lihaluujauholannoite on kustannustehokkain vaihtoehto ja tarjoaa parhaan panos-tuotossuhteen. Mikäli viljelyssä on erikoiskasveja, kuten vihanneksia ja marjoja, kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja ja patenttikalin tai kaliumsulfaatin käyttöä.

Täydellinen koeraportti on tämän kirjoituksen liitteenä jossa myös lisää tarkempia koetuloksia.