Hyvä alku näkyy kasvussa

Tilalla lypsää kolme robotillista lehmiä, joiden keskituotos on noin 11 000 kiloa. Ensikkokauden tuotos on 10 000 kilon luokkaa, ja koko karjan EKM-tuotos on 12 000. Karjasta noin 40 prosenttia on ayrshireä ja 60 prosenttia holsteinia.

Pitkäjänteistä tilan ja tuotannon kehittämistä

Sari Vestman ja Tommi Halonen ovat kehittäneet tilansa toimintaa pitkäjänteisesti koko 25 vuotta kestäneen maitoyrittäjyytensä ajan ja lehmäluku on noussut tuona aikana 30-paikkaisesta parsinavetasta kolmeen robotilliseen. Samaan aikaan peltopinta-ala on noussut 20 hehtaarista 260 hehtaariin – pääasiassa raivaamalla.

Reippaasta kehitystahdista ja hyvästä karjan tuotostasosta huolimatta Sari ja Tommi eivät kuitenkaan puhu ensimmäisenä litroista – vaan vasikoista ja eläinten hyvästä kasvusta sekä tasaisesta kehityksestä.

 Juottokauden vakaa kasvu jatkuu vahvana vieroituksen jälkeenkin.

- Siemennykset aloitetaan noin 15 kuukauden iässä ja hiehot poikivat keskimäärin kahden vuoden iässä. Olemme kokeilleet aikaisempaakin poikimaikää, mutta totesimme ettei riittävä koko vielä takaa henkistä kypsyyttä. Kun niille antaa vähän enemmän aikaa kehittyä, poikimisetkin sujuvat paremmin, Sari kertoo.

Ajattelutapa näkyykin jo vasikan ensimmäisistä elintunneista lähtien.

Kotikummun silmäterä Vieno kulkee navetalla mukana ja osallistuu eläintentarkkailuun pilkuntarkasti.

Mahdollisimman hyvä alku jokaiselle vasikalle

Kotikummussa jokainen vastasyntynyt vasikka hoidetaan tarkan rutiinin mukaisesti. Ternimaitoa tarjotaan vähintään neljä litraa mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen, ja jokainen vasikka saa lisäksi Colostrin -ternimaitotehostevalmistetta. Vasta-aineiden lisäksi vasikat saavat siitä muun muassa lisäenergiaa ja vitamiineja.

- Hyötyyn nähden kustannus on niin pieni, että haluamme antaa jokaiselle vasikalle mahdollisimman hyvän alun.

Tilalla on mitattu ternimaidon laatua myös kolostrometrillä, ja Brix-tulokset ovat olleet keskimäärin yli 20 %. Sari on havainnut Colostrinin nostavan Brix-arvoa keskimäärin 2 %-yksikköä. Vaikka kaikille vasikoille annetaan Colostrinia ternimaidon juoton yhteydessä, niin heikommille vasikoille sitä annetaan useamman päivän ajan ja se on käytännössä todettu toimivaksi ratkaisuksi. Jos taas vasikka on aivan virkeä ja emä rauhallinen, voidaan vasikan antaa myös imeä emäänsä ensimmäisten tuntien aikana.

Ensimmäiset kaksi viikkoa vasikat viettävät yksilökarsinoissa vanhan navetan yhteydessä rakennetussa vasikkalassa. Sen jälkeen ne siirtyvät viiden vasikan ryhmäkarsinoihin. Ryhmäkoko on havaittu karjakokoon nähden sopivaksi, jolloin sama porukka siirtyy yhdessä seuraavaan vaiheeseen, mikä vähentää eläinten stressiä. Rutiinit näkyvät myös terveydessä.

- Vasikkaterveys on meillä todella hyvä. Käytännössä ainoat hengitystieoireet liittyvät tilanteisiin, joissa vasikka on vetänyt limaa keuhkoihin syntymän yhteydessä, Sari selittää.

Kesän 2026 ensimmäinen laidunvasikka.

Maitojuotosta juomarehuun tasalaatuisuuden ja helppouden takia

Easymil CalfCare tuli tilalle vuosia sitten hyvin käytännöllisestä syystä. Tilalla kohdattiin aikanaan ostoeläinten mukana tullut sitkeä rotavirusongelma, ja eläinlääkäri suositteli juomarehua, joka olisi tasalaatuinen, hyvin liukeneva ja toimisi varmasti myös käytännön arjessa. Ratkaisuksi löytyi Easymil CalfCare.

- Meillä on ollut Easymil käytössä jo noin 20 vuotta, Sari kertoo ja jatkaa:
- Jos olemme joskus joutuneet käyttämään jotain muuta tuotetta, vasikat ovat menneet heti ripulille. Easymillillä näin ei ole koskaan käynyt – siksi emme ole edes harkinneet vaihtoa.

Tilakokemus mukailee hyvin tuotteen ominaisuuksia: Easymil CalfCare on esihapotettu juomarehu, joka säilyy tasainena liuoksena pitkään ilman sakkautumista. Se soveltuu sekä käsi- että automaattijuottoon ja ehkäisee ei-toivottujen bakteerien kasvua. Kotikummun tilan juotto helpottui sillä merkittävästi, koska aiemmin tilalla oli hapatettu maitoa piimittämällä, mutta esihapatettu Easymil on juottovalmista sellaisenaan.

Tasainen siirtymä maidosta juomarehuun

Ternimaitokauden jälkeen vasikat saavat vielä maitoa noin 10–14 vuorokauden ikään asti. Sen jälkeen siirtyminen juomarehuun tehdään rauhallisesti.
- Siirtymä tehdään noin kolmen päivän aikana ja seuraamme aina vasikan juontihalua. Jos joku tarvitsee enemmän aikaa, jatkamme maidolla hieman pidempään, kuvaa Sari.

Vasikoita juotetaan käsin kaksi kertaa päivässä, aluksi noin kahdeksan litraa päivässä. Kahden kuukauden iässä juottomäärää aletaan vähentää asteittain, ja viimeisellä viikolla juotto tapahtuu kerran päivässä.

Samaan aikaan tarjolla on koko ajan vettä, mysliä ja myöhemmin vasikan ensirehua, mikä tukee jo juottokauden aikana myös pötsin kehitystä ja ehkäisee vieroituksen yhteydessä monilla tiloilla tapahtuvaa kasvun notkahdusta.

Vahva ruokinta näkyy kasvussa

Sari kertoo suosivansa juotossa hieman vahvempaa seosta.
- Tykkään tehdä vasikoille vahvaa maitoa suosituksen ylärajan mukaan. Silloin energiapitoisuus on riittävä ja kasvu pysyy hyvänä.

Easymil CalfCAREn suositussekoitus on 140 g/l vettä, mutta intensiivisessä kasvatuksessa pitoisuus voidaan nostaa jopa 180 grammaan litraa kohden, kun vettä on vapaasti saatavilla.

Kotikummussa ruokinta näyttää kokonaisuutena toimivan. Juottokauden päiväkasvu on keskimäärin noin 1 000 grammaa päivässä ja tukee osaltaan myös vahvaa ensikkokauden tuotosta.

Ja juuri siitä tässä on lopulta kyse. Hyvään tuotostasoon tähtäävä vasikkakasvatus ei synny yksittäisestä tuotteesta – vaan huolellisista rutiineista, hyvästä karjasilmästä ja halusta tehdä asiat joka päivä vähän paremmin.

Kotikummun tilalla Easymil CalfCare on ollut osa tätä kokonaisuutta jo kahden vuosikymmenen ajan.
- Kun jokin toimii näin hyvin, sitä ei yksinkertaisesti tarvitse vaihtaa, toteaa Sari lopuksi. 

Teksti: Kirsi Kause
Kuvat: Sari Vestman, Tero Piiroinen ja Pinja Kosonen