Kestävät lehmät arvoketjun sankareina

Kestävät lehmät ovat nykymaailman maidontuotannossa haluttuja, mutta 150 tonnin tuotoksen saavuttaneet ovat edelleen kovin harvinaislaatuisia yksilöitä. Petri Hytösen ja Minna Back-Hytösen omistamalle Varjolan maatilalla kyseinen kuvailtu huippukestävä lypsylehmä kuitenkin tuotti maitoa ja valloitti persoonallaan.

Vesannolla sijaitsevalla tilalla lehmä, nimeltään Halonen, ennätti lypsää vaikuttavat 11 tuotoskautta elinkaarensa aikana. Persoonallisuudeltaan hän oli todellinen oman tiensä kulkija sekä oikein omintakeinen rouva. ”Suurella persoonalla lurpatti aina alahuuli”, muistelee tilan emäntä Halosta. Kunnioitettavan maitomäärän tuottanut Holstein-rotuinen Halonen oli viime vuoden toinen 150- tonnari Pohjois-Savon maakunnassa.

Jalostettu karja vaatii jalostetut rehut

Menestystekijöiksi kestäviä lehmiä tavoitellessa isäntäväki nimeää lehmien terveyden havainnoinnin sekä nopean reagoinnin ongelmien ilmentyessä. Ennaltaehkäisyä pidetään ratkaisevana seikkana: Sehän kaikkein taloudellisin konsti on, pitää lehmät terveinä ja tuottavina. 

Jalostuksella on pyritty muun ohella tähdentämään kestävyyttä, ja tokihan rehuvalinnat ovat osuneet hyvin kohdilleen, sillä ruokinnalla on ollut suuri rooli 150- tonnariksi onnistumisessa. ”Jalostettu karja vaatii jalostetut rehut”, toteaa isäntä. Kaiken kaikkiaan satatonnareita tilalla on ollut yhdeksän kappaletta.

Parsinavetassa asustavien lehmien ruokinta koostuu täysrehu Benemilk Powerista sekä hyvälaatuisesta säilörehusta. Parhaina vuosina Varjolan maatilalla on päästy 13 000 EKM tuloksiin. ”Tällä hetkellä tuotostaso on himpun alhaisempi, mutta pitoisuudet ovat korkealla”, vinkkaa tilanväki.

Asiakkuusvastaavalta saatu apua aina kun on kaivattu 

Asiakkuusvastaavana toimii jo pitkältä ajalta tuttu Jorma Hytönen. Silloin kun asiakkuusvastaavia kutsuttiin vielä rehukonsulenteiksi, alkoi yhteistyö. Vuosiin on mahtunut monta erilaista satovuotta, ja mietintämyssyt päässä on rehuja yhdessä valittu.

Litiste Herkku oli ensimmäinen Hytösen myymä rehu Varjolaan, ja yhteistyö on jatkunut aiemmasta sukupolvesta asti. ”Maatalouden kehitys on tässä yhdessä nähty ja kyläkauppakin oli vielä voimissaan, kun Jorkki tähän mökkiin ensimmäisen kerran astui vuonna 1987” keskustevat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit keskenään. Lämmittää ihan muistiinpanojen kirjoittajan sydäntäkin jo.

Tulevaisuus tuo mukanaan kestäviä lehmiä

Tulevaisuuden suunnitelmissa tilanväellä on jatkaa maidon tuottamista, vaikka maatalouden ajat ovat nyky-Suomessa vaikeita. Isäntä kantaa enemmän päävastuuta eläinten päivittäisistä hoitotoimenpiteistä, emännän tilan ulkopuolisten tehtävien vuoksi. 

Myös politiikasta on koitunut vuosien saatossa osa elämää, jossa kehityshaluinen emäntä toimiikin aktiivisesti mukana. Huikean hienoja, yhdessä tavoitettuja tuloksia sekä kestäviä lehmiä on tulevaisuudessakin odoteltavissa.

Teksti ja kuvat: Henna Julkunen