Käyttäjäystävällinen happosäilöntä kiinnostaa

Loimaalainen naudankasvattaja Janne Mäkeläinen toivoo uuden markkinoille tulevan säilöntäaineen AIV Oivan tuovan ratkaisun tilan säilöntähaasteisiin. Uusi käyttäjäystävällinen tuote otetaan tilalle ensi kesäksi kokeiluun.

Tuotannon laajentuminen ja siilorehun erilaiset säilöntähaasteet paalirehuun verrattuna ovat saaneet loimaalaisen naudankasvattaja Janne Mäkeläisen pohtimaan tarkemmin säilöntäainevalintaa. AIV-säilönnän edut kiinnostavat ja uuden markkinoille tulevan tuotteen myötä roiskeitakaan ei tarvitse pelätä kuten ennen.

Kuva 1: Janne Mäkeläinen odottaa uuden AIV Oivan auttavan haasteissa säilörehun jälkilämpeämisen kanssa ja lisäävän rehun maittavuutta. 

Paalirehusta siirryttiin siilon ja auman sekamuotoon

Janne Mäkeläisen ja Kirsi Reijosen tilalla Loimaalla siirryttiin laajennusinvestoinnin myötä pyöröpaalauksesta tarkkuussilputtuun säilörehuun. Timotei-nurminata-apila-seos korjataan omalla ajosilppurilla ja säilötään siilon ja auman sekamuotoon. Janne korostaa auman etuja siiloon verrattuna. Aumassa ei ole tiivistämisen kannalta hankalia seinänvieriä ja lisäksi auman koko joustaa siiloa paremmin tarpeen vaatiessa.

Eläimet viihtyvät hyvin valoisassa navetassa. Uudella säilöntäaineella haetaan parempaa rehun maittavuutta ja turvallisuutta säilöntäaineen käyttöön.

Kuva 2: Eläimet viihtyvät hyvin valoisassa navetassa. Uudella säilöntäaineella haetaan parempaa rehun maittavuutta ja turvallisuutta säilöntäaineen käyttöön.  

Rantua ei kaivata

Janne kertoi säilöntähaasteistaan: "Usein käy niin, ettei aumaa saada yhtenä päivänä tehtyä ja osa kuormista jää seuraavaan päivään. Seuraavana aamuna kasa onkin pinnasta kuuma biologisen säilöntäaineen käytöstä huolimatta. Päivien vaihtuminen näkyy rehun leikkuupinnassa vielä syöttövaiheessakin eli siihen kohtaan tuppaa rantu tulemaan. Myös rehuauman pinnassa on homeläikkiä. Jos näitä ongelmia pystyisi tehokkaammalla säilöntäaineella taklaamaan. Jälkilämpenemisen esto tulisi myös tarpeen."

Janne Mäkeläinen kertoo odottavansa säilöntäaineelta hyvää rehun säilyvyyttä ja korkeaa laatua. Säilöntäaineen pitäisi olla myös turvallinen käyttää. Koneetkaan eivät saisi kärsiä säilöntäaineen käytöstä. Rehun laadusta kiinnostavimmiksi asioiksi nousivat parempi maittavuus ja pienempi lisävalkuaisen tarve. Myös kustannustehokkuutta säilöntäaineelta kaivataan.

Kuva 3  Haastatteluhetkellä meneillään oli murskeviljan säilöntä. Päivän päätyttyä murskevilja on peitetty vakuumimuovilla, mikä estää pinnan kuivahtamisen, sekä vähentää hapen haitallista vaikutusta ja lintujen ulosteiden päätymistä viljan sekaan.   

Käymislaadun tuotantovaikutus kiinnostaa

Janne kaipasi tietoa säilörehun käymislaadun vaikutuksesta syöntiin, pötsikäymiseen ja eläimen ravintoaineiden saantiin. Säilönnän aikaiset silmin näkymättömät muutokset ovat tilan taloudessa merkityksellisiä asioita.

Mitä enemmän ruoho muuttuu käymisen aikana, sitä heikompi sen tuotantovaikutus on. Tuoreessa ruohossa on sokereita usein yli 100 g/kg kuiva-ainetta. Säilörehussa kaikki sokerit ovat saattaneet muuttua maitohapoksi ja huonossa tapauksessa haihtuviksi rasvahapoiksi, kuten etikka- ja voihapoksi.

Valkuaisen hajoamisesta kertoo rehun ammoniakkipitoisuus. Nämä muutokset vähentävät rehun syöntiä ja heikentävät rehun arvoa pötsimikrobien energianlähteenä. Säilörehun sokerit ovat pötsimikrobeille energiaa, mutta käymisessä syntyneet hapot eivät.

Tämän vuoksi rajoittuneesti käynyt rehu tuottaa pötsissä paremmin mikrobivalkuaista kuin rehu, josta sokerit ovat käymisessä kuluneet vähiin. Käymisen rajoittaminen onnistuu esikuivaamalla ja käyttämällä AIV-säilöntäainetta rehun säilönnässä. Ja tietysti nämä keinot yhdistämällä saadaan selvin vaikutus.

Välikasvattamossa vasikoilla on valoisat tilat ja vasikat ovat puhtaita ja hyvinvoivia. Useilta eri tiloilta tulevien vasikoiden terveydenhoitoon kiinnitetään tilalla paljon huomiota. Sairaat hoidetaan, ja niille on varattu omat sairasosastot, joissa ne voidaan huomioida paremmin ja pitää erossa terveistä eläimistä tartuntojen ehkäisemiseksi. Rakennusinvestoinneissa eläinten hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. 

Kuva 4. Välikasvattamossa vasikoilla on valoisat tilat ja vasikat ovat puhtaita ja hyvinvoivia. Useilta eri tiloilta tulevien vasikoiden terveydenhoitoon kiinnitetään tilalla paljon huomiota. Sairaat hoidetaan, ja niille on varattu omat sairasosastot, joissa ne voidaan huomioida paremmin ja pitää erossa terveistä eläimistä tartuntojen ehkäisemiseksi. Rakennusinvestoinneissa eläinten hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. 
 

AIV Oiva tuo kaivatun ratkaisun

Markkinoille tuleva uusi säilöntäaine AIV Oiva tuo kaivatun ratkaisun. Se sisältää muurahaishappoa sekä happo- että suolamuodossa. Lisäksi se sisältää propionihappoa ja bentsoaattia jälkilämpenemisen estoon. Sen koostumus on optimoitu käyttäjäystävällisyyden ja tehon suhteen. AIV Oiva ei syövytä ihoa, joten roiskeiden aiheuttama huoli vähenee perinteisiin happotuotteisiin verrattuna.

Mäkeläinen on ottanut AIV Oivaa ensi kesäksi kokeiluun. Ensisijaisesti hän aikoo käyttää AIV Oivaa nurmirehun säilöntään, jotta jälkilämpenemisestä johtuvia murheita. AIV Oiva soveltuu erinomaisesti myös syöttöaumaan, eli rehuun, joka joudutaan ottamaan pian syöttöön säilönnän jälkeen. 

Teksti: Eastman

Naudanlihantuotantoa Loimaalla

Janne Mäkeläisen ja Kirsi Reijosen tilan päätuotantosuunta on vasikoiden välikasvatus. Tilalla on 600 vasikkapaikkaa ja 200 loppukasvatuspaikkaa. Tilalla on investoitu viime vuosina vasikoiden juottamoon, välikasvattamoon, lantavarastoon ja lannanseparointiin. Kaikki piha-alueet on asfaltoitu.

Nautojen ruokintaan tehdään kolme erilaista seosrehua, yksi juottovasikoille, yksi alle puolivuotiaille ja yksi seos loppukasvatukseen. Nurmen viljelyala on noin 90 hehtaaria. Pääosa tarvittavasta viljasta ostetaan tuoreena ja murskesäilötään omalla Murska 2000 S 2x2 -myllyllä. Olkea paalataan nykyään vuosittain noin 1000 paalia. Lannan separoinnin myötä oljen tarve on suunnilleen puolittunut aiemmasta.

Tilalla työskentelee isäntäpariskunnan lisäksi kaksi vakituista työntekijää. Sesongin aikana lisätyövoimaa hankitaan tarpeen mukaan.