Mykotoksiinit riskinä nautakarjalle

Ympäristötekijät ja epäsuotuisat sääolosuhteet altistavat viljakasvit mm. mykotoksiineja tuottavien punahomeiden kasvulle. Säilörehussa riski on suurin kun käymisprosessi ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Jos halutaan tietoa rehujen sisältämistä mykotoksiineista, pitää aina tehdä analyysi. Rehun ulkoisesta olemuksesta ei voi päätellä puhtautta, sillä mykotoksiinit eivät näy ja ovat hajuttomia.

Rehuviljan riskit

Suomessa merkittävimmän riskin rehuviljassa muodostavat trikotekeenit, joihin kuuluu mm. deoksinivalenoni (DON) ja nivalenoni sekä ergotalkaloidit eli torajyväsienen muodostavat toksiinit. Deoksinivalenonia löytyy pääosin kaurasta, ohrasta ja ruisvehnästä. DON kertyy erityisesti viljan kuoriosaan. Deoksinivalenonia saattaa löytyä viljoista myös sitoutuneena sokerimolekyyliin, jolloin se ei näy edes analysoitaessa. Sitoutunut deoksinivalenoni kuitenkin vapautuu eläimen ruuansulatuskanavassa ja on yhtä haitallista kuin jo alun perin vapaana oleva DON.

Tutkimustietoa nurmisäilörehun mykotoksiineista

Nurmisäilörehujen sisältämistä mykotoksiineista on saatu tutkimustietoa vasta viime vuosina. Rehun käymislaadun on havaittu olevan merkittävä mykotoksiiniriskiin vaikuttava tekijä. Luken tutkimuksessa* valtaosa eli 92 % säilörehunäytteistä sisälsi jonkin verran mykotoksiineja. Suomalaiset nurmisäilörehut sisälsivät pääosin maaperästä olevan Fusariumin tuottamia mykotoksiineja beauversiini ja enniatiini B, jotka ovat haitallisia pötsimikrobien toiminnalle. Sekä nurmisäilörehusta että kokoviljasäilörehusta löytyi mykofenolihappoa ja roquefortine C:a. Mykofenolihappo heikentää immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa ja lisää infektiotautien riskiä. Näille säilörehusta tyypillisesti löytyville mykotoksiineille ei ole vielä olevassa suositeltuja maksimipitoisuuksia tai rajoituksia ruokinnassa.

Mykotoksiinien määrät olivat selvästi korkeammat homeisissa säilörehunäytteissä ja riskin oletetaan olevan suurempi 2. ja 3. sadon nurmisäilörehuissa kuin 1. sadon rehussa. Hyvät korjuutavat kuten oikea niittokorkeus, nopea käymisprosessi ja kasvukauden aikaisen stressin minimoiminen vähentävät mykotoksiinien aiheuttamaa riskiä huomattavasti.

Huomio ruokinnassa käytettävän oljen laatuun

Ruotsista ja Tanskasta kerätyissä olkinäytteissä yli puolet sisälsi deoksinivalenonia. Yli riskirajan olevia pitoisuuksia löytyi 38 % näytteistä. Olkea käytetään usein erityisesti umpilehmien ruokinnassa. Oljen laatuun on syytä kiinnittää huomiota, jotta oljen mykotoksiinit eivät osaltaan aiheuta ongelmia pötsin mikrobiston kehitykselle ja rasita elimistöä valmistauduttaessa lypsykauteen. Olki on useilla tiloilla osa myös vasikka-apetta. Vasikka-appeeseen moni käyttääkin säilöheinän tapaan korjattuja ja muoviin käärittyjä olkipaaleja, jotta olki saadaan säilymään laadukkaana.

Minimoi mykotoksiinien haitalliset vaikutukset

Eläimelle ongelmat aiheutuvat yleensä useampien eri mykotoksiinien yhteisvaikutuksesta.  Nämä näkyvät mm. kiima- ja tiinehtymisongelmina, elimistön lisääntyneinä tulehdusreaktioina ja maidon soluluvun kohoamisena. Heikentynyt ruokahalu ja pötsimikrobien toimintahäiriöt, matalampi haihtuvien rasvahappojen muodostuminen ja mikrobivalkuaisentuotanto heijastuvat nopeasti maitotuotokseen.

Mykotoksiinien aiheuttamia ongelmia voi minimoida käyttämällä niiden sitomiseen kehitettyjä rehuvalmisteita. Myco-Melli on uusi rakeinen täydennysrehu, jota voi annostella joko seosrehuun tai esimerkiksi umpilehmille suoraan ruokintapöydälle rehun päälle. Myco-Melli sitoo tehokkaasti mm. ergotalkaloideja ja nurmisäilörehuissa esiintyviä mykotoksiineja. Myco-Mellin sisältämät bioproteiinit puolestaan muokkaavat mykotoksiineja, erityisesti deoksinivalenonia, myrkyttömään muotoon. Laaja-alainen vaikutus vähentää huomattavasti mykotoksiinien aiheuttamaa riskiä ja varmistaa tuotostason säilymisen. Myco-Mellin sisältämät kasviuutteet myös tukevat elimistön toipumista mykotoksiinien aiheuttamasta rasituksesta.

*Manni K., Rämö S., Franco M., Rinne M., Huuskonen A. Occurence of Mycotoxins in Grass and Whole-Crop Cereral Silages – A farm survey. Agriculture 2022, 12, 398.

Teksti: Satu Yrjänen