Loppulypsykauden lehmät imettäjinä lypsykarjatilalla

Kiiltäväkarvaiset ja hyvin kasvavat vasikat motivoivat jatkamaan imettähälehmä-kokeilua Lahti-lypsykarjatilalla. Pohjois-Savolaisessa navetassa lehmät lypsetään parressa ja nyt uudessa kokeilussa vasikoiden juoton hoitavat imettäjälehmät. Imettäjät on sijoitettu parsirivin jatkeeksi karsinoihin. Väkirehut jakaa kiskoruokkija ja hyvälaatuista säilörehua on ruokintapöydällä vapaasti tarjolla. Myös imettäjälehmien väkirehuruokinnasta vastaa kiskoruokkija, josta lehmät saavat Amino-Maituri 12 000 -rehua, omaa viljaseosta sekä Lypsy-Melli -kivennäistä.

Terveenä kohti seuraavaa lypsykautta

Yhtä lehmää kohden on kaksi vasikkaa ja imettäjälehmien valinnassa painotetaan erityisesti emo-ominaisuuksia. Tärkeään työhön valitaan loppulypsykauden lehmiä, joiden tuotosmäärä on sopiva kahdelle vasikalle. Imetyskauden jälkeen nämä lehmät menevät suoraan umpiosastolle. Parhaimpia emoja tilanväen mukaan heidän tilallaan ovat holstainit. Myös pohjois-suomenkarjaa on kokeiltu, mutta siitä kokeilusta luovuttiin, kun kyseisen yksilön emo-ominaisuudet eivät vastanneet toiveita.

Imettäjälehmät ovat karsinoissa kestokuivikepohjalla, eikä onnettomuuksia vasikoiden kanssa ole tapahtunut. Kuivat ja puhtaat emot näkyvät viihtyvän erittäin hyvin vasikoista huolta pitäen. Jokapäiväistä kuivittamista tilanväki pitääkin yhtenä peruspilareista imettäjälehmien osata. Lehmät huolehtivat vasikoistaan hyvin ja eri-ikäistenkään vasikoiden sijoittaminen karsinaan saman emon alle ei ole tuonut haasteita. Utareita tarkkaillaan tiuhaan tahtiin ja pääsääntöisesti vasikat ovat saaneet tyhjennettyä utareen. Imettäjälehmillä ei ole ilmennyt utaretulehduksia tai muitakaan ongelmia seuraavalla lypsykaudella, pikemminkin päinvastoin.

Hyvin kasvavat, terveet vasikat

Tilalla päädyttiin imettäjälehmä -ratkaisuun sen koettua olevan helpottava tekijä vasikoiden juoton osalta. Vasikat ovat poikimakarsinassa oman emonsa kanssa ensimmäiset päivät ja siirtyvät sitten imettäjälehmän hoiviin. Vieroitus tapahtuu noin kahden kuukauden iässä. Vasikat jatkavat kasvuaan tämän jälkeen oikein mainiosti. Myöskin lomittajien kannalta tilanne on koettu järkeväksi, ja imettäjälehmää pidetäänkin yhtenä, erittäin arvokkaana työntekijänä. Aiemmin vasikat juotettiin ihmisvoimin tuttisankojen avulla.

Tilanväki tuumailee, että imettäjien alla olleet vasikat eivät ole hanakoita imemään vieroituksen jälkeen toisia vasikoita. Pikemminkin tilalla koetaan ilman imettäjää kasvaneen vasikan olevan herkempi toisten imemiselle. Vasikoiden juomista seurataan kasvun ja yleisilmeen perusteella, ripuleitakaan ole ilmennyt.

Välitysvasikoiden paino on myös noussut 10 kg imettäjälehmien astuttua kuvioihin. Tällä hetkellä karjassa imettäjälehmien alla olleita tiineitä hiehoja odotetaan poikivan parin kuukauden päästä. Nämä luonnollisissa olosuhteissa kasvaneet hiehot saatiin hyvin tiineiksi ja hiehot saavuttivat hienosti siemennyskoon 14 kk:n ikäisinä.

Tuloksia odotellen

Tilan kokemukset imettäjälehmien käytöstä ovat olleet positiivisia ja kehityshaluinen tilanväki aikookin jatkaa imettäjälehmien käyttöä. Lehmien alla kasvaneiden tiineiden hiehojen ensimmäistä lypsykautta odotellaan toiveikkain mielin. Kuulemme näiden ensikoiden kuulumisia poikimisen jälkeen ja kerromme niistä sivustollamme tulevaisuudessa.

Teksti ja kuvat: Henna Julkunen