Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan 30 vuoden kuluessa 10 miljardiin. Niinpä globaalin ruoantuotannon pitää edelleen tehostua ja kehittyä. Entä minkälaisella maankäytöllä ja ruokavaliolla maapallon peltoala elättää eniten ihmisiä?
Tutkijoiden mukaan puhtaalla kasvisruokavaliolla noin 30 prosenttia nykyisestä vain nurmentuotantoon soveltuvasta peltoalasta jäisi hyödyntämättä ilman nautakarjaa. Kasvisruokavalion edellyttämät pähkinät ja proteiinia sisältävät kasvit ovat vaativia kasvupaikan suhteen ja vaatimattomia satotasoltaan.
Osittainen kasviruokavalion ja sekaruokavalion yhdistelmä, jossa on maltillisesti lihatuotteita sekä maito- ja munatuotteita saa peltoalan riittämään suurimmalle ihmismäärälle (Peters ym).
Maatalouteen tarvitaan isoja satsauksia, joilla voidaan kehittää entistä kestävämpää tuotantoa ruokahuollon varmistamiseksi. Samalla kun viljelytoimenpiteitä kehitetään, pitää varmistaa luonnon biologinen monimuotoisuus ja vähentää ilmastokuormaa. Maataloussektorilla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä ilmastovaikutusten pienentämisessä.
Ilmaston lämpenemisen ydinkysymykset
Ilmatieteilijä Petteri Taalaksen mukaan ”ilmastofanatismi” on paikoin johtanut keskustelua väärille raiteille. Aktivistien harkitsemattomat ulostulot ovat tehneet jopa hallaa itse asialle. Esimerkkinä vaatimus lihaverosta ja maitotuotteiden boikotointi. Ilmaston lämpenemisen ydinkysymys on kuitenkin fossiilisen energian käyttö sähkön tuotantoon, liikenteeseen, teollisuuteen ja asumiseen.
Fossiilisen energian käytön radikaali vähentäminen on merkittävin keino ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi, sillä 90 prosenttia päästöistä muodostuu kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä, ja 10 prosenttia päästöistä muodostuu metsien hävityksestä tropiikissa (Taalas 2021).
Kotieläintuotannon päästöjä pitää myös vähentää. Oleellista on myös hyödyntää rehuntuotantoon ruokakasvien viljelyyn sopimattomat alueet kuten nurmi- ja laidunmaat.
Globaalisti tarkasteltuna suurin ruokakysymys on rehunkasvien viljely ruoantuotantoon sopivilla alueilla sekä sademetsien tuhoaminen soijaviljelmien ja laidunalan tieltä. Suomessa soijaa ei käytetä lainkaan nautojen ruokintaan. Tuontilihan ja -maitotuotteiden korvaaminen kotimaisella on askel ilmastokestävämpään suuntaan.
Edellytykset kestävälle ruoantuotannolle
Suomessa on hyvät peruslähtökohdat kestävälle ruoantuotannolle. Meillä on panostettu eläinten hyvinvointiin sekä olosuhteiden että ruokinnan kautta.
Terve eläin tuottaa enemmän ja pysyy kauemmin karjassa, jolloin pienemmällä eläinmäärällä saadaan tuotettua tarvittava maitomäärä. Korkea tuotos ja uuden teknologian hyödyntäminen mahdollistavat tuottavuuden kasvattamisen ja ilmastovaikutuksen pienentämisen. Esimerkiksi metaanipäästöt ovat pienentyneet 60 prosenttia maitokiloa kohden viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana.
Märehtijöillä on kyky muuntaa kuitupitoinen kasviaines korkealaatuiseksi valkuaiseksi. Meillä on runsaasti peltoalaa, joka sopii ainoastaan nurmituotantoon. Kun ruokinta perustuu nurmi- ja apilavaltaiseen karkearehuun, voidaan hiilen sidontaa lisätä. Lisäksi luonnonlaitumet ovat ikään kuin pohjoinen vastine sademetsille lajirikkauden ja uhanalaisten lajien suhteen.
Vaikka vesi on uusiutuva luonnonvara, ei sen määrä ole rajaton. Globaalisti katsoen vesi on monella alueella kriittinen luonnonvara, josta on puutetta. Meillä on runsaasti vesivarjoa järvien, hyvän sadannan sekä pohjaveden ansiosta. Suomessa ei nurmipeltoja yleensä kastella, koska rehun tuotantoon käytetään luonnollista sadantaa. Veden suhteen nautojen ruokinta on kestävällä pohjalla.
Teksti: Merja Holma