Kustannustehokasta maidontuotantoa

13 000 kg haamuraja rikki

Navetan vetovastuun siirtyessä Eetun vanhemmilta vuodenvaihteessa Eetu ja Mila Jääskelälle, oli karjan keskituotos juuri ylittänyt 13 000 kilon rajan EKM:ssa mitattuna. Aiemmin Lantmännen Agrolla työskennelleen Eetun entinen kollega ja tilan ruokinnansuunnittelija Kari Vesamäki, kävi onnittelemassa tilan nykyistä ja entistä isäntäparia hienosta saavutuksesta.

Eetu ja Mila sekä Ritva ja Lauri Jääskelä

Turvallista säästöä ruokintakustannuksista

Rehukustannusten alettua viime syksynä nousemaan, alettiin Jääskelässäkin miettiä vaihtoehtoisia ruokintaratkaisuja aiempien tilalle. Kustannusjahdissa keskityttiin niihin kohteisiin, mistä voitiin turvallisesti säästää eikä esimerkiksi umpilehmien ruokinnasta haluttu tinkiä.

Robotille valikoitui aiemman Maituri 14 000 tilalle edullisempi, mutta laadukas Maituri 12 000. Tila halusi kuitenkin varmistaa, että herujille riittäisi energiaa rehuvaihdoksesta huolimatta ja niinpä alkulypsykaudelle päädyttiin ottamaan Benemilk Booster täydennysrehuksi. Eetu oli jo asiakkuusvastaavana toimiessaan havainnut Boosterin mahdollisuudet ja oli siksi kiinnostunut kokeilemaan sitä itsekin. Sen avulla korkeimmat panokset saadaan alkulypsykauteen ja yli kaksi kukautta lypsäneiden ruokinnasta saadaan vastaavasti merkittävää lisäsäästöä.

Valkuaismäärän pudotus appeesta onnistui

Monet ovat kustannuspaineiden myötä kokeilleet pudottaa valkuaisen määrää ruokinnasta, mutta lopputuloksena on usein ollut aiottua kalliimpi kustannussäästö, kun maitomäärän ja pitoisuuksien lasku on vähentänyt tuloja ruokinnassa säästettyjä euroja enemmän.

Jääskelässä onnistuttiin vähentämään rypsin määrää appeesta ilman, että tuotos tai pitoisuudet olisivat laskeneet ja siten ruokinnan tehokkuus nousi entisestään. Rypsimäärää aloitettiin laskemaan hitaasti säilörehun vaihduttua viime vuoden kakkossatoon, jossa sekä energia että valkuainen ovat korkeammalla tasolla kuin aiemmin syötössä olleessa ykkössadon rehussa. Kuidunpuutteen takia appeeseen lisätty olki kuitenkin osaltaan laimentaa apetta. Herää kysymys: Miksi ruokinta toimii matalammallakin valkuaismäärällä niin hyvin?

Syy saattaa hyvinkin löytyä kivennäissäkistä. Tila käyttää Kiima Melli pH:ta, joka sisältää elävää hiivaa ja sen tiedetään tehostavan merkittävästi rehunhyväksikäyttöä. Se voikin osaltaan selittää nykyisenkin ruokinnan toimivuutta, vaikka appeen laskennallinen OIV-arvo onkin aiempaa matalampi.

Tasapainoinen ruokinta ja aktiiviset lehmät

Tehdyistä ruokintasäästöistä huolimatta tilan ruokinnansuunnittelusta vastaava Kari on reseptejä tehdessään huolehtinut, että ruokinta pysyy tasapainossa. Tämä näkyy paitsi maidon ureapitoisuuden pysymisenä tavoitealueella, myös lehmien aktiivisuutena. Robottikäyntejä kertyykin päivää kohden keskimäärin 3,4 per lehmä ja viimeisin tuotostutkaraportti osoittaa maitomäärien pysyneen korkealla ruokinnassa tehdyistä säästötoimista huolimatta (42,1 kg EKM).

Umpilehmät viihtyvät ulkona

Saadakseen lisää parsipaikkoja lypsäville ja parantaakseen umpilehmien olosuhteita, päädyttiin ne siirtämään ulos kaarihalliin. Tilalla on oltu ratkaisuun todella tyytyväisiä. Lehmät ovat poikineet hyväkuntoisina eikä siirto takaisin navettaan ole käynyt edes lehmien jaloille. Umpilehmät saavat omaa, myöhemmin korjattua säilörehua, vähän viljaa ja rypsiä sekä anionisuoloja sisältävää Tunnu Melli HyPoa ja Vita Melliä. Umpilehmien vointia seurataan ulkoruokinnasta huolimatta tiiviisti ja kylmempinä jaksoina niille annetaan tarvittaessa enemmän väkirehua. Poikimiset ovat tällä ruokinnalla sujuneet hyvin, ja lehmät tuntuvat muutenkin tyytyväisiltä uuteen järjestelyyn.

Vasikoille Pikku-Mullin Herkkua

Eetu ja Mila hakivat kustannussäästöä sieltä mistä sitä ruokinnassa oli turvallisesti otettavissa eivätkä halunneet tinkiä umpilehmien tai vasikoiden ruokinnasta. Pikkuvasikasta lähtien vasikoilla on apetta saatavilla, mutta sitä täydennetään vapaasti annettavalla Pikku Mullin Herkulla ja myöhemmin Hieho Maiturilla. Siten nuorien eläinten koko kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä tehokkaasti ja vasta 8 kuukaudesta eteenpäin hiehot kasvatetaan pelkällä hiehoappeella.

Voisi sanoa, että Jääskelät ovat tehneet ruokinnassaan erinomaisia valintoja ja onnistuneet kohonneiden rehukustannustenkin aikaan ruokkimaan karjansa menestyksekkäästi, mutta samalla kustannuksista nipistäen – oikeissa paikoissa! Ja vanhasta lypsyasemapihatosta on saatu kohtalaisin kustannuksin rakennettua toimiva robottipihatto, jossa lehmät ja niiden hoitajat viihtyvät hyvin. Aina ei tarvita kokonaan uutta, jotta tuotanto saadaan rullaamaan kaikkien kannalta paremmin!

Asiakkuusvastaavamme auttavat löytämään kustannustehokkaat ratkaisut sinunkin tilallesi!

Teksti: Kirsi Kause

Kuvat: Kari Vesamäki