Ilmasto & Luonto -ohjelman pioneerit

Kun Lantmännen Agron Pohjois-Suomen viljapäällikkö Mauri Koivula kuuli ensimmäistä kertaa Ilmasto & Luonto -ohjelmasta, piti hän sitä heti loistavana ajatuksena.

  - Ohjelma, jossa ympäristön hyväksi tehdyt toimenpiteet lisäävät viljelyn kannattavuutta ja tuovat lisäarvoa koko tuotantoketjulle. Kannatin sitä heti, Koivula kertoo.

Hyvää ohjelmaa haluttiin jalostaa mahdollisimman konkreettiseksi ja hyvin käytännön viljelyyn sopivaksi – siksi viljelijät otettiinkin mukaan heti alkuvaiheesta asti. Koivulalle tutut pitkän linjan rukiinviljelijät Mikko ja Veikko Mäki-Latvala sekä viljelijäneuvontaa tekevä Kari Alasaari olivat luonteva valinta tuomaan raudanlujaa käytännön viljelynäkemystä suunnittelutyöhön.

Miesten ansiosta ohjelmaehdoista tuli käytännön viljelyyn paremmin soveltuvia ja samalla he osaltaan varmistivat, että Ilmasto & Luonto -ohjelman mukainen rukiin viljely onnistuu kaikkialla Suomessa.

Mäki-Latvalat olivat mukana pilotoimassa ohjelmaa ja Mikko kävi kertomassa kokemuksistaan myös Ilmasto & Luonto -webinaarissa.

Mikko Mäki-Latvala, Kari Alasaari, Mauri Koivula ja Veikko Mäki-Latvala.

Mukana alusta asti

Mäki-Latvalat ja Alasaari lähtivät mielellään mukaan Ilmasto & Luonto -ohjelman suunnittelutyöhön.

  - Tämä ohjelma on siinä mielessä ainutlaatuinen Suomessa, että ympäristönäkökulma on onnistuttu yhdistämään resurssitehokkaaseen viljelyyn. Jälkimmäisestä hyötyy luonnon lisäksi viljelijä itsekin, Mikko toteaa.

Tärkein Ilmasto & Luonto -ohjelman resurssitehokkuutta lisäävä tekijä on täsmäviljelyn edistäminen. Alasaari toteaakin:

  - Olen pitkään puhunut resurssitehokkaan maatalouden puolesta ja Ilmasto & Luonto -ohjelma kannustaa siihen. Se on yhtä aikaa ympäristön ja viljelijän etu.

  - Esimerkiksi kerääjäkasvin käytön yleistyminen on pelkästään hyvä asia. Näillä lannoitteenhinnoilla typenkerääjäkasvien käyttö on resurssitehokkuutta parhaimmillaan, Alasaari jatkaa.

Hyvät valmiudet jo etukäteen

Mikon ja hänen setänsä Veikon maatalousyhtymä täyttää jo valmiiksi osan Ilmasto & Luonto -sopimusviljelyn ehdoista, sillä tilan toimintaa on kehitetty jatkuvasti jo pitkään.

  - Siinä on kaverit, jotka tekevät työnsä todella perusteellisesti. Tilalla tehdään jatkuvasti tutkimustyötä ja vertaillaan eri vaihtoehtoja. Ovat avoimia uudelle ja pyrkivät koko ajan parantamaan tekemistään. Se kyllä näkyy tuloksissakin, luonnehtii Mauri Koivula.

Käytännössä tämä näkyy muun muassa siinä, että Mäki-Latvaloiden tilalla on pitkään ollut puimurissa satokartoitin ja tilalla käyneillä urakoitsijoilla on jo vuosia ollut täsmälannoitusjärjestelmä käytössä. Tilalle tälle vuodelle hankittu Trimble-automaattiohjaus on tuonut täsmäviljelyominaisuuksineen tekemiseen vielä lisätarkkuutta ja samalla työvaiheissa kuluu polttoainetta ja työaikaakin vähemmän.

Viljan kuivauksessa on jo vuosien ajan vähennetty fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vuonna 2018 rakennetun kuivurin jälkeen kaikki vilja on kuivattu hakkeella. Työkoneiden osalta polttoaineiden kulutusta on seurattu pitkään – Mäki-Latvaloilla on ruutuvihossa tallessa vuosien saatossa kerätty konekohtainen ja tarkka kirjanpito.

  - On helppoa nähdä miten paljon mihinkin työvaiheeseen on mennyt minäkin vuonna polttoainetta, kun ne on kaikki kirjattuna konekohtaisesti ruutuvihkoon, Mikko Mäki-Latvala kertoo.

Mäki-Latvaloilla on rukiinviljelykin hyvin hallussa. Koivulan mukaan miehet saavat useina vuosina ennätyssatoja rukiista. Ei siis ihme, että he ovat vuoden 2015 Ruismestareita.

Houkutteleva vaihtoehto rukiin viljelijöille

Konkreettiset ja selkeät toimenpiteet tekevät Ilmasto & Luonto -sopimusviljelystä helpon ja houkuttelevan vaihtoehdon tavallisesti tuotetulle rukiille.

  - Jokainen ohjelmaan liittyvä tai sitä harkitseva voi selkeistä ehdoista helposti arvioida, että mitä niiden toteuttaminen omalla tilalla vaatii ja kustantaa. Vertaamalla tulosta Ilmasto & Luonto -rukiista maksettavaan korkeampaan hintaan, pystyy ohjelman kannattavuutta jo hyvin tilakohtaisesti arvioimaan, kertoo Mikko Mäki-Latvala.

Tuottajia huipputuloksiin luotsaava Alasaari näkee myös toisen ohjelman edun:

  - Viljelijä tietää jo kylväessään mihin sato tullaan käyttämään ja voi optimoida toimenpiteet sen varaan. Tällöin saadaan tuotettua mahdollisimman paljon juuri sellaista laatua, kun tarvitaan.

Koska ohjelmaan liittyvät ehdot ja lisäkustannukset ovat pääasiassa hehtaarikohtaisia, jää hyvistä sadoista tuottoa viljelijälle itselleen enemmän.

  - Säännöt mahdollistavat korkean sadon tuottamisen hyvällä hinnalla, selittää Mikko Mäki-Latvala.

Ilmasto & Luonto -ohjelmassa erityistoimenpiteet korvataan viljelijälle ja lisäksi sadosta maksetaan ohjelman mukaista lisähintaa. Siten tuotetun rukiin arvo nousee koko ketjussa.

Mäki-Latvalan rukiit selvisivät hyvin talvesta ja kasvusto on elokuun alussa hyvää vauhtia tuleentumassa. Kukkakaistaleella käy aikamoinen hyörinä ja hunajakukan tuoksu on suorastaan huumaava. Pian aukeavat auringonkukat tuovat väriä pilvisempiinkin päiviin. Luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta on ympäristön hyvinvoinnin lisäksi iloa myös viljelijöille itselleen.

  - Lintujen pesinnän ja pölyttäjien huomioonottaminen viljelyohjelmassa on viljelijänäkökulmasta pelkästään hieno asia. Nämä pellolla pesivät muuttolinnut ovat aina olleet viljelijälle iloinen kevään merkki ja tuovat osaltaan positiivista potkua toukotöihin, iloitsee Alasaari.

Maatalous- ja elintarvikesektorilta on toivottu toimenpiteitä viljelyn ympäristövaikutusten pienentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja tilojen taloudellisen kannattavuuden kohentamiseksi. Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelmassa nämä tavoitteet toteutuvat ja kietoutuvat tiiviisti yhteen. 

Teksti: Kirsi Kause
Kuvat: Daniel Heino