Ilmastoviisasta laskentaa rehuille jo yli 10 vuotta

Lantmännenin panostus ilmastolaskentaan on tuonut tuloksia, sillä naudanrehujemme ilmastovaikutus on pienentynyt yli 30 % viimeisen 10 vuoden aikana.

Lantmännen aloitti rehujen hiilijalanjälkilaskennan jo vuonna 2008. Tuotekehityksemme pyrkii entistä parempaan rehuhyötysuhteeseen ja korkeaan EKM-tuotokseen, jolloin päästöt maitolitraa kohden pienentyvät. Korkea maitotuotos sekä hyvät maidon pitoisuudet parantavat myös asiakkaidemme taloudellista tulosta.

Hiilijalanjälkilaskentaa kotimaisille viljoille tehtiin aluksi omien sopimustuotannosta saatavien tietojen pohjalta. Nykyisin rehujemme CO2-ekv-arvojen laskenta perustuu pääosin pohjoismaissa yleisesti käytettyyn malliin ja GFLI (Global Feed LCA Institute) tietokantaan, joka on koottu eri tutkimuksista. Euroopan rehuteollisuusyhdistys FEFAC on ollut mukana käynnistämässä tietokannan kokoamista, jotta eri rehualan toimijoilla olisi yhtenäinen perusta laskennalle.  

Jokaisen rehun CO2-ekv-arvot laskettavissa

Lantmännen Agro on yhdessä Ruotsin Lantmännenin kanssa lisännyt raaka-aineiden CO2-ekv-arvot rehujen optimointiohjelmaan, joka on mahdollistanut yksittäisten rehujen arvojen laskennan jo useiden vuosien ajan. Näin voimme nähdä välittömästi, miten reseptimuutos muuttaa rehun ilmastovaikutusta. Tämä auttaa kehittämään entistä ympäristöystävällisempiä tuotteita, kun voimme jo tuotteiden kehitysvaiheessa valita sopivia raaka-aineita, esimerkkinä Hero-rehut. 

Ruotsin rehutehtaillamme on saavutettu yli 50 % päästöjen vähennys vuoden 2009 jälkeen. Ylivieskan ja Kouvolan tehtailla kehityssuunta on sama. Ylivieskan yksikkö on Suomen modernein rehutehdas, jossa energian käytön ilmastovaikutus on otettu huomioon jo tehtaan suunnittelussa.

Rehujen elinkaarianalyysi laskennan pohjana

Rehun ilmastoarvo on mittari siitä, miten paljon se tuottaa kasvihuonekaasuja elinaikanaan. Laskenta tehdään elinkaarianalyysin (LCA) perusteella, jossa eri osa-alueiden vaikutukset lasketaan yhteen. Tämä sisältää mm. yksittäisten raaka-aineiden ilmastovaikutuksen, kuljetusten aiheuttamat päästöt sekä energian käytön rehun valmistuksessa.

Yksittäisten raaka-aineiden CO2-ekv-arvojen laskenta alkaa viljelytoimenpiteistä, energian, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Nämä seikat on otettu huomioon GFLI-tietokannassa.  Laskennassamme on mukana myös ns. maan käytön muutoksen vaikutus (LUC). Arvo ilmoitetaan laskennallisen ilmastovaikutuksen mukaan CO2-ekvivalenttina. Esimerkkinä soijarouhe, jonka kasvatus on aiheuttanut sademetsien hakkuita. Rehujen oikealla raaka-aineiden valinnalla voidaan vähentää päästöjä. Soijan korvaaminen rypsirouheella on tästä hyvä esimerkki. Rehuissamme ei ole käytetty soijaa moneen vuoteen.

Kun raaka-ainetta jalostetaan useammaksi komponentiksi, pitää ilmastovaikutus kohdentaa eli allokoida eri osien välillä. Esimerkkinä rypsin siemen, josta saadaan päätuotteena öljyä sekä sivutuotteena rouhetta. Käytännössä ilmastovaikutus jaetaan usein taloudellisen arvon mukaan.

Kuljetuksen ja valmistuksen vaikutus

Laskemme jokaiselle raaka-aineelle käsittelyn ja kuljetuksen vaikutuksen viljelijältä tai tavaran toimittajalta rehutehtaamme siiloon. Ulkomailta tuoduilla raaka-aineilla kuljetus lasketaan alkuperämaasta Suomeen sekä vastaanottavasta satamasta rehutehtaille. Kuljetusten vaikutuksia laskettaessa otetaan huomioon mm. matkan pituus, kuljetuserän koko sekä kuljetusmuoto kuten rautatie, rekka tai laiva.

Rehujen valmistus tehtaillamme aiheuttaa myös ilmastovaikutuksen, joka on tyypillisesti vain muutama prosentti valmiin rehuseoksen arvosta. Pääosa valmistuksen vaikutuksesta muodostuu rakeistukseen ja lämpökäsittelyyn tarvittavasta energiasta, joka on Suomessa suurempi kuin tyypillisessä Euroopan rehutehtaassa. Salmonella torjunnan vuoksi lämpökäsittely on voimakkaampi.

Laskemme CO2-ekv-arvon valmiille rehuseoksillemme tehtaalla. Tuottaja voi halutessaan laskea kuljetuksen vaikutuksen tilalleen. Esimerkiksi 100 km kuljetusmatka täysin kuormin lastattuna aiheuttaa 7,2 g CO2-ekv ilmastovaikutuksen kilolle rehua.

Rehujen hiilijalanjälki tuotekortille

Kaikista rehuistamme on saatavilla CO2-ekv arvo. Ilmoitamme sen tuotekortilla, johon lasketaan kullekin tuotteelle tehtaidemme keskimääräisellä reseptillä volyymin mukaan painotettu arvo.

Tyypillisesti CO2-ekv-arvot vaihtelevat 400-600 gramman välissä. Esimerkiksi Opti 18 -rehussa se on 400 g/kg. Joissakin erikoistuotteissa arvo voi nousta yli 600 g/kg, mutta näissä annostelu on pieni. Rehun energia- ja valkuaispitoisuus vaikuttavat raaka-ainekoostumukseen ja siten myös hiilijalanjälkeen.

Soijan poistaminen rehuista on pienentänyt hiilijalanjälkeä erittäin merkittävästi. Esimerkiksi Maituri 12 000 -rehun CO2-ekv-arvo olisi 120 % nykyistä suurempi, jos valkuaisena käytettäisiin soijarouhetta rypsin sijaan. Vaikka rehun valkuaisraaka-aineista olisi vain viidennes soijaa ja loput rypsiä, nousisi CO2-ekv-arvo yli 30 % nykyiseen verrattuna.

Teksti: Merja Holma