Hellettä ja keskikesän kasvua

Kasvien kasvu ja kehitys on kevään kosteuden ja nyt lämmön myötä ollut hurjaa. Helteitä ei tietenkään olisi tarvittu, mutta toivotaan, että niistä selvitään mahdollisimman vähin vaurioin. Koetilan väki on osittain siirtynyt tekemään jopa yövuoroja, että kaikki työt ja ruiskutukset kokeisiin saadaan tehtyä kasveille sopivasti.

Tällä hetkellä (ti 22.6.) lämpösummassa mennään lähellä 400 lukemaa, melko lähellä kahdenkymmenen vuoden keskiarvoa, mutta reilusti viime vuotta (silloin noin 350) edellä. Sadetta on saatu keskimääräistä enemmän, tällä hetkellä sadesumma on 172 mm, kun pitkän ajan keskiarvo on vain 65 mm.

Pakko mainita, monitahoiset ohrat – Bredo ja Birk ovat pysäyttäneet meidät molemmat tutkijat ruuduilla, ne ovat tuntuneet käyttävän kosteuden ja lämmön hyväkseen ja Annin sanoja lainatakseni Birk ”näyttää maissilta”. Jos kaikkien muiden kiireiden ohella on pakko jäädä mittaamaan lehden leveyttä (Anni! 😊), niin kyllä siinä jotain erikoista näiden satojen lajikkeiden joukossa pitää olla! Kuvaan (Bredo) sitä on ehkä vähän vaikeaa saada näkymään, mutta toivottavasti kaikki, joilla näitä on viljelyssä pääsevät nauttimaan rehevistä kasvustoista.

Bredo

Tauteja, erityisesti ohran verkkolaikkua on jo reilusti näkyvissä, samoin meillä lohkojen korkean pH:n takia mangaanin puutetta, vaikka hiveniä on annettu sekä kylvössä, että ruiskutuksena. Näissä on myös eroja lajikkeiden välillä, erityisesti Bredo tarvitsee mangaania paljon, satopotentiaalikin sitten on huikea (ruuduilla on menty yli 11tn hehtaarille laskettuna, sitä harvoin näkee monitahoisella ohralla).

Verkkolaikku & Mangaanin puutos

Viimeiseksi pitää mainita: Tervetuloa pikku apurit! Jouduimme kirvojen takia ruiskuttamaan pellot, mutta Teppeki, joka lupaa säästää leppäkertut näytti nyt hyvät puolensa, kasvustoissa kuhisee leppäkertun toukkia, jotka tekevät toivottavasti selvää lopuista kirvoista. Eivät ole kauneudella pilattuja (sekin toki katsojan silmissä…), mutta ihanaa, että ovat olemassa!

Leppäkertun toukkia

Artikkelin kirjoittaja

Milla Välisalo

Ilmasto & Luonto -projektipäällikkö