W-data-ohjausjärjestelmällä viljan litistämisestä sujuvaa

Vuosi 2012. Pietolan tilan pihalle Siikajoella ilmestyy uusi telialustalla kulkeva kone. Sen kyljessä lukee värikkäillä kirjaimilla Murska W-Max 20C. Nautatilan uusi valssimylly on saapunut. Se on pihalla järjestyksessään jo neljäs Murska-mylly.

Pietolan tilan W-Max on litistänyt 2012 vuodesta saakka melkein kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Syksy 2020. Samainen W-Max surisee sateessa laakasiilon vieressä. Asvaltilla koneen lähettyvillä makaa kuutisen tonnia märkää viljaa, jota tilan palkollinen nostelee etukuormaimella Murskan suppiloon. Jyvät ovat menossa suoraan appeen osaksi lähipäivinä, sillä syksyn varsinaiset säilöntälitistykset on saatu päätökseen muutama päivä aikaisemmin.

– Saimme parissa rupeamassa litistettyä talvea varten 1,8 miljoonaa kiloa ohraa ja vehnää. Määrä on sama kuin jo monena vuonna, maatalousyrittäjä Jari Pietola kertoo.

Tänä syksynä on kulunut kuusi vuotta edellisestä kiekkojen vaihdosta ja tilan W-Max 20C:llä on litistyskauden jälkeen edessään perusteellinen huolto: kiekkojen ja laakereiden uusinta.

– Litistysjälki on edelleen hyvä, mutta muutaman kiekon kärki on murtunut, kun koneeseen on päässyt kivi. Toisekseen kiekot on pitänyt säätää kuluneisuuden takia minimietäisyydelle, Jari Pietola kertoo.

Pietolan W-Max on siis litistänyt 2012 vuodesta saakka melkein kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Onko nyt kyseessä ensimmäinen isompi huolto?

– Itse asiassa koneemme on jossain määrin prototyyppi. Kiekkojen karkaisua on parannettu sitten vuoden 2012 mallin ja kiekot vaihdettiin myös Pietolan tilan myllyyn v. 2014. Parannus on lisännyt huomattavasti kiekkojen käyttöikää. Sen jälkeen korjauksia ei ole tehty. Kun kone lähtee huoltoon, niin siihen asennetaan luultavasti myös mattokuljetin. Sellaista ei ollut saatavilla vielä 2012, Pietola kertoo.

– Ohjausjärjestelmän ansiosta traktorimiehen askeleita säästyy ja työ on sujuvaa, Jari Pietola sanoo.

W-data hoitaa säädöt

Pietolan tilan W-Maxissa on W-data -niminen ohjausjärjestelmä. Se säätää automaattisesti syöttöä ja hoitaa myös säilöntäaineen annostelun viljan kosteuden perusteella.

– Ohjausjärjestelmään pitää syöttää viljan hehtopaino. Sen jälkeen automatiikka hoitaa homman niin, ettei konemiehen tarvitse käydä säätämässä myllyä, vaan hän voi keskittyä syöttämään viljaa suppiloon ja toisaalta kuljettamaan litistettyä viljaa siiloon. En sanoisi, etteikö ilman ohjausjärjestelmää pärjäisi, mutta kyllä työ sen ansiosta on sujuvaa ja säästyyhän siinä traktorimiehen askeleitakin, Jari Pietola sanoo.

Pietolalla ohjausjärjestelmää käytetään niin, että myllylle on kerrottu maksimisyöttö. Käytännössä raja on asetettu 32 tonniin tunnissa, koska sitä suuremmilla määrillä myllyä käyttävän traktorin teho saattaa loppua kesken. Ohjausjärjestelmä saa anturilta tiedon ulosottoakselin kierrosluvusta. Jos kierrokset laskevat, ohjausjärjestelmä pienentää syöttöä.

W-data -ohjausjärjestelmästä saa tarvittaessa myös tietoa urakoinnin tueksi: säilöntäaineen menekki, litistetyt kilot, työn alkamis- ja loppumisaika. Haluttaessa järjestelmä lähettää nämä tiedot matkapuhelimeen vaikkapa urakkalaskun liitteenä käytettäväksi.

Ohjausjärjestelmän voi myös kytkeä pois päältä. Pietolalla näin tehdään päivittäin.

– Automatiikka katkaisee syötön, kun vilja loppuu suppilosta. Illalla käännämme järjestelmän käsikäyttöiseksi, jotta harjan varrella saa työnneltyä suppilon nurkista viimeisetkin jyvät litistykseen. Sen jälkeen puhdistetaan anturit ja voidellaan nivelakselit sekä kone. Myllyssä yhtä vaille kaikki nipat on koottu ohjauspaneelin luokse. Puhdistukseen ja voiteluun ei mene kuin puolisen tuntia, Jari Pietola kertoo.

 
W-data-ohjausjärjestelmä säätää automaattisesti syöttöä ja hoitaa myös säilöntäaineen annostelun viljan kosteuden perusteella.

Litistys sopii hyvin ostoviljalle

Litistyksen eduista tärkeimpiä lienevät aikaisemman puinnin mahdollistuminen, kuivauskustannusten puuttuminen ja pienempi riippuvuus säästä.

Pietolan tilalla litistys tukee myös viljan hankintaa, sillä kaikki tilalla käytettävä vilja ostetaan viideltä sopimusviljelijältä. Puinteja ei tarvitse rytmittää kuivauskapasiteetin mukaan.

– Keräämme viljaa kaikilta viideltä puimurilta muutaman päivän läjään ennen litistyksen aloittamista. Siten työ myllyllä jatkuu siilon ollessa auki, vaikka väliin sattuisi päivä tai pari sadettakin, Jari Pietola perustelee.

Murska W-Max 20C Pietolan tilan pihalla Siikajoella.

Pietolan tila

  • Nautojen loppukasvatukseen keskittynyt lihakarjatila Pohjois-Pohjanmaan Siikajoella.

  • Kolmessa navetassa noin 850 kasvatettavaa. Eläimet tulevat Atrialta.

  • Peltoa noin 250 hehtaaria, lisäksi satakunta vuokrahehtaaria.

  • Isäntäpariskunta Marika Juopperi ja Jari Pietola. Heidän lisäkseen tila työllistää kaksi vakituista ja yhden kausityöntekijän.

  • Lihakasvatuksen ohessa tilalla valmistetaan Pietolan puurotalkkunaa.