Vahva maansiirtokärry

Uuden Tuhti-maansiirtovaunun kantavuus on 18 tonnia. Takalaita aukeaa hydraulisesti ylös 190 senttiä.

Eräjärveläinen karjatila on jo iso: 270 lypsylehmää, 230 hiehoa ja vasikat. Omia tai vuokrattuja peltoja on 330 hehtaaria ja nurmituotantoon 150 hehtaaria sopimuspeltoja.

Iso tila aikoo kasvaa noin kolmessa vuodessa suomalaisittain jätiksi. Ympäristölupa on hankittu 500 lihanaudalle, 450 lypsylehmälle ja 450 kasvatusnaudalle.

– Joko keskitymme maidontuotantoon tai harjoitamme sekä maidon- että lihantuotantoa. Jompikumpi vaihtoehdoista toteutuu, isäntä ja toimitusjohtaja Sakari Kuusisto asemoi.

Maidontuotannon lisääminen tarkoittaa kolmannen navetan rakentamista. Sille on jo hakattu paikka lähimetsään. Lypsyrobottien määrä kasvaisi neljästä seitsemään. Maidontuotanto tuplaantuisi noin kuuteen miljoonaan litraan vuodessa.

Tila yhtiöitettiin 2018. Nyt Power Milk Oy:n omistavat Elena ja Sakari Kuusisto. Lähivuosina osakasmäärä voi kasvaa neljän lapsen joukosta. Tila on kaikkien kuuden ja kolmen vieraan palkollisen työpaikka.

Emäntä, agrologi Elena Kuusisto huomauttaa, että iso työntekijämäärä varmistaa työmäärän pysymisen järkevänä.

Isäntä säestää, että ajatus pysyy kirkkaana, kun tehdään viisipäiväistä viikkoa ja kahdeksantuntista päivää sekä pidetään lomat. Kesäisin tosin työpäivät venyvät.

Sekä myyjä Henri Still että ostaja Sakari Kuusisto kättelevät hyvän kaupan. Paineilmatoimiset ABS-jarrut ja täydellinen liikennevarustelu ovat Tuhti WS180 D4 -vaunuun saatavilla olevia uutuuksia.

Maata riittää rakennettavaksi

Kuusistot tekevät navettatyöt itse, samoin pelto- ja kaivutyöt, omilla koneilla. Ulkopuolinen urakoitsija ajaa toisella vaunulla kiireaikoina rehut sekä levittää kuivalannat.

Lantmänneniltä tilalle hankittiin hiljakkoin niittokone säilörehun tekoon. Rehu tehdään omalla noukinvaunulla. Kalustoon kuuluvat myös kaksi kaivuria, kolme traktoria, kaksi lietteenlevitys-multainkonetta, karhi, lannanlevitinkone, kyntöaurat sekä muokkaus- ja kylvökoneet. Uuden pyöröpaalaajan osto on harkinnassa, kun pari kertaa käytetty paalaaja paloi 2018 kesällä.

Kuusistot miettivät aina tarkasti investointitarpeensa, sitten laaditaan budjetti ja hankitaan se, mikä sopii budjettiin. Kaikki kilpailutetaan.

Tilan väki alkoi jo kolmisen vuotta sitten katsella maansiirtovaunuja, kunnes paras hinta–laatusuhde löytyi Jyväskylän KoneAgria-messuilla lokakuussa 2019 Lantmännenin osastolta.

Sakari Kuusisto sanoo, että isolla maatilalla maarakennusta on loputtomasti, joten vaunulle on käyttöä. Vaunua käytetään rehunsiirtoon, silloin kun ei tehdä maarakennustöitä.

– Pian alamme rakentaa tietä uudelle kiinteistölle. Myös uusi laakasiilo on tarkoitus rakentaa ensi kesänä.

Kuusistot ostivat ensimmäisinä Lantmännen Agron Tampereen toimipisteestä Weckmanin Tuhti WS180 D4 -maansiirtovaunun, joka on tehty raskaaseen ammattikäyttöön. Vaunu on tulossa markkinoille, ja Lantmännen Agro julkistaa hinnan myöhemmin.

Vaunussa Sakari Kuusistoa miellytti suuresti myös sinivalkoinen Suomi 100 vuotta -teema.

Myös Lantmännen Agron Tampereen toimipisteen työkoneiden erikoismyyjä Henri Still kertoo, että koneen tai laitteen ulkonäkö usein vaikuttaa urakoitsijoihin. Moni urakoitsija näet haluaa brändätä koneensa muun muassa värillä tuotantolinjansa mukaiseksi.

Juho Kuusisto, Lantmännen Agro Tampereen edustajana Henri Still, Sakari Kuusisto ja Weckmanin Timo Nurminen sekä Kuusistojen uusin konehankinta: Tuhti WS180 D4 -maansiirtovaunu.

Viljelijä on ykköstestaaja

WS180 D4 -maansiirtovaunuun on saatavissa paineilmatoimiset, lukkiutumattomat ABS-jarrut. Kuusistojen uudessa vaunussa on hydrauliset jarrut, sillä tilan traktoreissa ei ole paineilmajärjestelmää.

Sakari Kuusisto painottaa koneiden hankinnassa kokonaispainon merkitystä.

– Jos toinen samankokoinen kärry painaa kolme tonnia, mutta toinen viisi tonnia, niissä on varmaan eroa…

Elena-vaimo tähdentää metallilaadun tärkeyttä. Uuden vaunun lava onkin kovaa kulutusterästä.

– Suojaamme tämänkin pohjat vahvalla vanerilla, mikä pidentää käyttöikää. Näin teemme aina, Elena Kuusisto sanoo.

Weckman Steel Oy:n myyntipäällikkö Timo Nurminen vastaa, että uusi vaunu on vähän edellistä mallia painavampi, mutta selvästi paremmin suunniteltu. Peruslaidoilla vaunuun mahtuu viljaa liki kymmenen prosenttia enemmän; kun käytetään viljakasettia, uuteen vaunuun mahtuu viljaa noin 15 prosenttia enemmän kuin aiemmin.

– Uusi vaunu on prototyyppi, joten toivomme käyttäjäkokemuksia.

Nurminen katsoo Juho Kuusistoa. Josko nuori mies alkaisi kirjoittaa vaikkapa blogia kärryn käytöstä?

Juho Kuusisto tuntuu harkitsevan julkista tarinointia, sillä kerrottavaa voisi löytyä. Hän laskee, että tilalla kuljetetaan noin 750 täyttä rehukuormaa vuodessa. Lisäksi maanajot ja muut kuormat kerryttävät kippausmääriä.

Nurminen täsmentää, että toki Weckman testaa laitteensa, mutta aktiiviviljelijöiltä laitevalmistaja saa parhaat vinkit, ja viljelijöitä kuunnellaan herkällä korvalla.

– Tämäkin kärry kestää vähintään 20 vuotta kovaa käyttöä. Teemme liian hyviä... kiertoa pitäisi lisätä, myyntipäällikkö sanailee.