Uutta tutkimustietoa vasikoiden ternimaitojuotosta

Mari ja Jarmo Niskasen Rastinlahden tilalle hankittiin reilu puoli vuotta sitten Coloquick-ternimaitojärjestelmä. Korkeatuottoisessa yli 200 lehmän holsteinkarjassa aloitettiin koe, jossa tutkittiin poikivien lehmien ternimaidon laatua.

Digitaalinen mittari Brix-arvon seurantaan

Lantmännen Agrolla on uusi digitaalinen mittari, jolla vasta-aineiden määrää kuvastavan Brix-arvon saa kätevästi mitattua. Ternimaidosta mitattiin Brix-arvo jokaiselta lehmältä. Lisäksi kirjattiin ylös, kuinka pitkän ajan kuluessa ternimaito on lypsetty poikimisen jälkeen. Kokeessa oli mukana yhteensä 66 lehmää, joiden keskimääräinen ternimaidon Brix-arvo oli hyvällä tasolla eli 22,26. Seuranta jatkuu edelleen.

Hyvän ternimaidon raja-arvona pidetään Brix-arvoa, joka on vähintään 22. Lehmien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta, joten mittaaminen ja pakastaminen kannattaa. Näin jokaiselle vasikalle saadaan vahvaa ternimaitoa.

Aiemmissa tutkimuksissa on nähty, että Brix-arvoon vaikuttavat muun muassa lehmän poikimakerta, ummessaolokauden pituus ja mahdollinen maidon valutus ennen poikimista. Vanhemmilla lehmillä on yleensä vahvempaa ternimaitoa. Toki ensimmäisen lypsyn maitomäärällä on myös vaikutus. Mitä suurempi ensimmäinen annos, sitä vähemmän yleensä on vasta-aineita, joiden pitoisuus laimenee.

kuvateksti: Ternimaidossa on vasta-aineiden lisäksi kasvutekijöitä, jotka vaikuttavat pitkälle vasikan elämässä. Niinpä vasikoiden ternimaitoon panostaminen kannattaa, toteavat Mari ja Jarmo Niskanen.

Kolme kertaa poikineilta vahvinta maitoa

Niskasen karjassa paras ternimaito saatiin kolme kertaa poikineilta, joita oli eniten karjan lehmistä. Yllättävää oli se, että yli neljä kertaa poikineilla oli tätä alempi pitoisuus. Johtuisiko suuremmasta ternimaidon määrästä. Heikoin maito oli ensikoilla, mikä ei tosiaankaan ollut yllätys. Vaihtelu oli kuitenkin melkoista myös ensikoiden välillä.

Näyttää myös siltä, että lypsyajankohdalla on todella merkitystä maidon laatuun, joten ensimmäinen lypsy kannattaisi tehdä kuuden tunnin sisään poikimisesta. Vasikan tulee kuitenkin saada ensimmäinen annos ternimaitoa heti poikimisen jälkeen. Tämä on mahdollista Coloquick-systeemillä, jossa jokainen vasikka saa ensimmäisen annoksen vahvaa mitattua ternimaitoa pakastimesta. Emä voidaan lypsää myöhemmin. Jos maito on vahvaa, laitetaan se pakastimeen seuraavia syntyviä vasikoita varten.

Kuuden tunnin sisään lypsetyssä ternimaidossa Brix-arvo oli keskimäärin 22,7, mutta puoli vuorokautta poikimisesta lypsetyssä maidossa Brix oli enää 19,98.

Coloquick-menetelmään kannatti satsata

Rastinlahden tilalla on nyt todella nähty, että pakastettu vahva ternimaito on tarpeellista. Ensikoista vain joka neljäs on lypsänyt riittävän vahvaa ternimaitoa. Vanhemmilla lehmillä suuri osa on tuottanut hyvää maitoa, mutta niidenkin joukossa on useita alle 22 brix-arvon lypsäjiä. Huippulehmien vasikoille halutaan hyvä alku varmistamalla jokaiselle vahva ternimaito heti syntymän jälkeen.

Pakastetun ternimaidon käyttö helpottui huomattavasti, kun Mari ja Jarmo Niskanen hankkivat Coloquick-ternimaitojärjestelmän reilu puoli vuotta sitten. ”En ymmärrä miten olemme aiemmin selvinneet ilman sitä” kommentoi Mari.

 Myös työntekijät ovat kiitelleet käytön helppoutta. Aiemmin pakastettu ternimaito sulateltiin kattilassa, mikä oli hidasta ja työlästä. Nyt vasikan syntyessä ternimaitosalkku otetaan pakastimesta vesihauteeseen. Se saa sulaa sillä välin, kun lehmälle annetaan nesteytys ja vasikalle liivi. Sen jälkeen ternimaito on valmis juotettavaksi. Salkun letkuun saa suoraan tutin, josta vasikka imee.

Coloquick on ollut ”taivaan lahja” meille, hehkuttaa Mari. ”Ostaisin Coloquickin vaikka lehmiä olisi paljon vähemmän, se on niin helppokäyttöinen. Varsinkin isojen tilojen kannattaa ehdottomasti hankkia Coloquick, voin suositella”, sanoo Mari.