Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Uudet rehuratkaisut pienentävät päästöjä
Karjatalouden päästöihin voi vaikuttaa tarkastelemalla rehun raaka-aineita ja sulavuutta.
Erityisesti Suomessa nurmikasvit ovat monilla alueilla ainoa tai ainakin tehokkain viljelykasvi. Elintarviketuotannon kuitupitoiset sivutuotteet voidaan jalostaa lehmän kautta arvokkaaksi valkuaiseksi. Ilman lehmää ne joutuisivat polttoon tai kompostiin. Lehmä on siis todellinen sankari ruoantuotannossa, vaikka sitä on parjattu metaanin vuoksi.
Maidon kasvihuonekaasupäästöistä pääosa syntyy alkutuotannossa, kun lehmien pötsimikrobit tuottavat metaania, sekä rehuntuotannossa maaperän nitraatista muodostuvasta typpioksiduulista, joka muunnetaan laskennassa CO2-ekvivalenteiksi.
Maidontuotannossa syntyvien kasvihuonekaasujen määrään voidaankin vaikuttaa viljelytoimenpiteillä, lannan käsittelyllä ja lehmien ruokinnalla. Paljon on jo tehtykin: kasvihuonekaasujen määrä maitolasia kohden on Suomessa enää vain kolmannes 70 vuoden takaisesta. Muutos johtuu maitotuotoksen kasvusta ja lehmien ruokinnan tehostumisesta.
– Suomalaislehmien ruokinnassa on tehty jo suuri ilmastoteko, kun soijan käytöstä luovuttiin. Lähialueilla tuotetun rypsirouheen hiilijalanjälki on vain kolmannes soijarouheen ilmastovaikutuksesta, kertoo Lantmännen Feed Oy:n kehityspäällikkö Merja Holma.
– Esimerkiksi Opti 18 -täysrehun hiilijalanjälki olisi noin 40 prosenttia suurempi, jos sen valkuaisena olisi soijarouhe.
Maailmalla, kuten muualla EU:ssa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, soija on edelleen tärkein valkuaisen lähde.
Ruokintaratkaisut tukena päästöjen vähentämisessä
Lehmän pötsissä muodostuvia metaanipäästöjä on mahdollista alentaa tarkastelemalla rehun raaka-aineiden lisäksi sen laatua. Tiedetään, että kun ruokinnassa kasvatetaan väkirehun osuutta, metaanin muodostus vähenee. Öljymäinen rasva puolestaan sitoo pötsissä vetyä, ja koska rasvalla korvataan ruokinnassa hiilihydraatteja, on sillä metaania vähentävä vaikutus.
Lantmännen Feed käyttää uusissa ilmastorehuissaan kuorittua kauraa, jonka ansiosta rehussa tarvitaan aiempaa vähemmän tuontivalkuaista.
– Kuoritun kauran ansiosta uusiin rehuihin tarvitaan vähemmän tuontivalkuaista. Ruokinnan valkuaistasoa voidaan pienentää ilman tuotoksen menetystä, jolloin valkuaisen hyväksikäyttö tehostuu, kertoo Lantmännen Feedin tutkimusjohtaja Ilmo Aronen.
Aronen perustaa tietonsa Lantmännen Agron rehuyksikön ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyöhön. Tutkimus on ollut taustalla, kun rehu on kehittänyt uutta Hero-ilmastorehusarjaansa.
Hero-ilmastorehut
Lantmännen Feedin kehittämät ilmastorehut vähentävät metaanin muodostusta lehmän pötsissä, tehostavat valkuaisen hyödyntämistä ruokinnassa sekä tukevat eläinten tuotosta, terveyttä, hedelmällisyyttä ja kestävyyttä. Hero-ilmastovaihtoehto on saatavilla Lantmännen Feedin Opti-, Maituri- ja Benemilk-valikoimista.
Uudet rehut sisältävät kuorittua kauraa, kotimaista viljaa, rypsin valkuaista ja rasvahappoja ja elintarviketuotannon sivutuotteita. Mukana ovat myös eläinten terveyden kannalta oleelliset hivenaineet, vitamiinit ja kivennäiset.