Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Tulevaisuudessa kestäviin eläimiin panostaminen tulee olemaan entistäkin merkityksellisempää. Nuorkarjaa ei kannata kasvattaa yli oman tarpeen ja ne uudiseläimet, jotka kasvatetaan, tulisi kasvattaa huolella. Tavoitteellinen nuorkarjan kasvatus ja kestävät eläimet olivat teemoina, kun yrittäjät Sari ja Marko Sorvisto esittelivät tilansa toimintaa Ylivieskassa.
Kotipellon tila Oy:n navetassa kolmas lypsyrobotti aloitti lypsämään viime kesänä. Tilalla on määrätietoisesti menty eteenpäin, ja peltojen keskimääräinen lohkokoko on tällä hetkellä yli 7 hehtaaria. Heti tilaesittelyn alussa huomio keskittyi siihen, että seinät notkuivat 50- ja 100-tonnaritodistuksia. Niiden lisäksi seinällä komeili upeasti myös 150-tonnaritaulu. Kyseinen lehmä, Vanessa on edelleen karjassa, ja se lypsi viime kaudella lähes 14 000 kg.
150-tonnari Vanessa hiljattain valmistuneessa umpilehmien osastossa odottamassa seuraavaa poikimistaan.
Motivoitunutta hiehonkasvatusta
Hiehonkasvatuksessa aloitettiin saumaton yhteistyö läheisen tilan kanssa lokakuussa 2018. Sitä ennen keskimääräinen poikimaikä oli 26 kk. Hiehoista on sovittu maksettavan kappalehinta, mikäli tavoitteeseen päästään. Tavoite on poikiminen keskimäärin 24 kk iässä, ja nyt poikimaikä on hanskassa. Tuotokset ovat lähteneet hurjaan nousuun. Yhteistyötilan tekemisessä huokui motivaatio ja panostaminen omaan toimintaan.
Hiehojen siemennyksessä on apuna kiimanseurantajärjestelmä. Mikäli eläin ei ole näyttänyt kiimaa 14 kk ikään mennessä, eläinlääkäri tutkii sen joka kuisella käynnillään. Osa syntyvistä vasikoista on liharoturisteytyksiä. Kun hiehot kasvavat riittävästi eivätkä rasvoitu, ei poikimavaikeuksia liharoturisteytysten kanssa tule.
Optimaalinen ruokinta on taustalla riittävälle kasvulle, ja nuorkarjan ruokintasuunnitelmat päivitetään säännöllisesti. Tiineet hiehot ovat hiehoappeella ja kesäisin laiduntavat. Hiehoapetta täydennetään siemennysikään asti lisäämällä sen päälle rypsiä. Alle 5-6 kk ikäiset saavat Vasikan Herkku TMR -pohjaista vasikka-apetta. Se säästää työtä, sillä yksi satsi riittää kuukaudeksi noin 25 vasikalle.
Vasikan Herkku TMR -pohjainen vasikka-ape on maittavaa eivätkä vasikat tarvitse sen lisäksi muuta kuivaa rehua. Tärkeää on riittävän lyhyt silppu (2-3 cm).
Oleellista vasikka-appeen teossa on riittävän lyhyt silppu. Tällöin olki pistelee pötsissä ja edesauttaa vasikan kehittymistä märehtijäksi. Toinen sitä auttava asia on juomaveden tarjoaminen avoastiasta. Kun vasikka juo siitä, märekouru juoksutusmahaan ei aukea, vaan vesi päätyy pötsiin. Vesi on edellytys pötsin mikrobien toiminnalle ja vasikan tulisikin juoda vettä 5 l päivässä.
Kaikki alkaa ternimaidosta
Hyvä alku elämälle saadaan antamalla vahvaa ternimaitoa heti syntymän jälkeen, ja tässä Kotipellon tilalla on apuna ColoQuick-järjestelmä. Kaikki ternimaito on brix-luvultaan tutkittua ennen pakastamista. Kerta-annos otetaan sulamaan vesihauteeseen vasikan syntyessä. Vaikka poikiminen venyisikin, eivät ternimaidon vasta-aineet tuhoudu, sillä järjestelmä pitää salkun liikkeessä ja lämpötilan vakaana. Sulatuksen jälkeen ternimaitosalkku nostetaan selkäreppuun, ja vasikka juotetaan letkun päässä olevalla tutilla. Joissain tapauksissa jos vasikka täytyykin letkuttaa, voi letkun pään vaihtaa siihen sopivaksi.
”Harkitkaa tosissaan ColoQuickiä” sanoo isäntä Marko Sorvisto. Erityinen hyöty järjestelmästä tulee siinä, ettei vasikan tarvitse odottaa emän lypsämistä. Tästä oli hyvänä esimerkkinä tilaesittelyn aamu, jolloin hieho oli poikinut. Vasikka sai ternimaidon välittömästi, ja emän lypsyn pystyi jättämään myöhemmäksi.
Lypsyn jälkeen emän ternimaidon vasta-ainepitoisuus mitataan ColoQuickin mukana tulevalla mittarilla, se merkitään pussiin ja pakastetaan. Sorvistot ovat erittäin tyytyväisiä, jos maidon brix-luku on 25. Ternimaidoissa on eläinkohtaista vaihtelua, ja mittauksen avulla annoksia voidaan kohdentaa ja heikoimmat maitoerät jättää pakastamatta. Näin vasikat saavat aina tutkittua ja vahvaa ternimaitoa, mikä on ensiarvoisen tärkeää vastustuskyvyn kannalta.
Marko Sorvisto esittelemässä arkea helpottavaa ColoQuick-järjestelmää.
Tulevaisuuden suunnitelmia lyhyellä aikavälillä valotettiin ainakin sen verran, että aikeissa on kokeilla syöttää lehmille kahta apetta. Ryhmittelyn ansiosta ruokintaa voidaan silloin optimoida tuotoskauden vaiheen mukaan. Muutosten vaikutusten arvioimisessa yhtenä työkaluna on Lantmännen Agron Tuotostutka-lypsyrobottiseuranta. Kotipellon tila liittyi hiljattain siihen mukaan ja ilmestyviä raportteja tullaan seuraamaan mielenkiinnolla.
Teksti ja kuvat: Milja Korjus