Biotiini mukaan Opti-rehuihin

Tutkimusten mukaan erityisesti lypsykauden alun lehmät ovat hyötyneet rehun biotiinilisäyksestä. Nyt kaikki Lantmännen Agron täysrehut ja puolitiivisteet, myös Optit, sisältävät lisättyä biotiinia.

Biotiini on B-ryhmään kuuluva vitamiini, joka tunnetaan parhaiten sorkkaterveyden edistäjänä. Myöhemmissä tutkimuksissa biotiinin on havaittu toimivan monissa aineenvaihdunnan reaktioissa, jotka liittyvät suoraan maidon muodostukseen. Siksi biotiinille pohditaan nykyisin jo virallisia käyttösuosituksia, joita muille B-vitamiineille ei ole vielä annettu lehmän ruokinnassa.

Aikaisemmin uskottiin, että lehmän pötsissä muodostuu riittävästi biotiinia. Biotiinin tuotantoon erikoistuneet mikrobit ovat kuitenkin herkkiä pötsin pH:n laskulle. Kun lehmän tuotostaso nousee, väkirehun osuus ruokinnassa kasvaa, jolloin pötsin pH laskee. Biotiinin tarve on kuitenkin suurin juuri korkeatuottoisella lehmällä.

Biotiinia rehuissa jo 1990-luvulla

Biotiinia on lisätty lehmien ruokintaan jo 90-luvulta lähtien. Maitureihin se otettiin mukaan ensimmäisenä Suomessa, kun lehmien sorkkaongelmat alkoivat nousta esille. Aiemmin arveltiin, että biotiinilla saatu tuotoslisäys johtuisi nimenomaan sorkkaterveyden parantumisesta, mutta myöhemmissä kokeissa on osoitettu, että tuotos on kasvanut biotiinilisäyksellä riippumatta sorkkaterveydestä. Nyt Biotiini on lisätty myös Opteihin, joten se on mukana kaikissa Lantmännen Agron täysrehuissa ja puolitiivisteissä. Umpikauden lehmät saavat biotiinia Umpi-Melli Hypo TMR-kivennäisestä.

Biotiini vaikuttaa sorkkien sarveisaineen muodostumiseen. Valkoviivan repeämä on yleinen lypsylehmien sorkkaongelma, johon biotiinista on saatu apua. Biotiini vaikuttaa elimistössä monella muullakin tavalla. Sitä tarvitaan monien entsyymien toiminnassa. Se on mukana aminohappojen ja glukoosin muodostuksessa sekä rasvahappojen synteesissä.

Pääosa pötsin kuitua sulattavista bakteereista tarvitsee biotiinia kasvaakseen, tämän uskotaan parantavan kuidun sulatusta. Bakteerit tarvitsevat biotiinia myös propionihapon muodostukseen, joka puolestaan lisää glukoosin saantia. Pötsin mikrobit pystyvät myös tuottamaan jonkin verran biotiinia, mutta väkirehun osuuden kasvaessa biotiinia tuotetaan vähemmän. Arvion mukaan 30 kg lypsävän lehmän pötsin biotiinin tuotanto vaihtelee 0-10 mg välillä vuorokaudessa. Plasman biotiinitaso on tyypillisesti yli 40 ng/ml, kun biotiinia on riittävästi. Lypsykauden alun lehmät hyötyvät 20 mg päivittäisestä biotiinilisästä. Umpilehmille suositellaan 10-20 mg/pv.

Biotiini nostaa maitotuotosta

Zimmerly ja Weiss tutkivat lisätyn biotiiniannoksen vaikutusta maidontuotantoon. Määrät olivat 0, 10 tai 20 mg/pv ensimmäisen sadan päivän aikana poikimisesta. Tuotos lisääntyi 36.9 kilosta 37,8 ja 39.7 kiloon, kun biotiinin annos kasvoi nollatason lisäyksestä kymmeneen tai kahteenkymmeneen milligrammaan.

Syönti ei lisääntynyt biotiinin vaikutuksesta, mutta tuotos kasvoi. Maidon koostumus ei myöskään muuttunut, mutta valkuaistuotos lisääntyi biotiinin myötä. Näyttäisi siltä, että biotiinin vaikutus perustuu glukoosin lisääntyneeseen saantiin ja ravintoaineiden tehokkaampaan käyttöön maitorauhasessa.

Merja Holma
kehityspäälikkö, naudanrehut