Tunnista kasvin kasvuasteet

Kasvuasteet kuvaavat kasvin kehitystä. Niiden tuntemisesta on apua toimenpiteiden ajoituksessa ja sitä kautta viljelyn kannattavuuden parantamisessa.

Kaura aikaisessa orasvaiheessa, ensimmäinen kasvulehti auki, BBCH 11. Myös rikkakasvit ovat lähteneet kasvamaan.

Rikkakasvien torjuntaan käytettävän Toolerin myyntipäällystekstissä sanotaan: ”35–50 g/ha + kiinnite on käyttömäärähaarukka, kehitysasteella 13–39 (3-lehtiaste – lippulehti täysin näkyvissä). Optimaalisin torjunta-ajankohta on, kun rikat ovat pieniä, kasvuaste 25–30 (pensominen ennen korrenkasvun alkua). …Ohdakkeen ja valvatin torjunta tehdään niiden ruusukeasteella…”

Kasvuasteet kuvaavat kasvin kehitystä. Niiden tuntemisesta on apua toimenpiteiden ajoituksessa ja sitä kautta viljelyn kannattavuuden parantamisessa.

Yksi yleisimmin käytössä olevista tavoista kuvata kasvua on BBCH-asteikko (Biologische Bundesanstalt, Bundessortenamt und Chemische Industrie), joka on käytössä muun muassa edellä olevassa Toolerin käyttö­ohjeessa. Tässä mallissa kasvu on jaettu yhdeksään yläluokkaan luokasta 10 lehtien muodostuminen luokkaan 90 tuleentuminen.

Ohrassa ensimmäisiä sivuversoja, noin BBCH 21.Tässä kohdassa ei juuri ole rikkakasveja juuri ole, mutta usein tämä kasvuvaihe on erinomainen rikkatorjuntaan.

Kaikkien yläluokkien sisällä on vielä tasoja, esimerkiksi pensomisvaiheessa kolme sivuversoa merkitään BBCH: 23. Tämä tarkoittaa, että Suomessa ei juuri tavata kevätviljoilla kasvuastetta 29, mikä tarkoittaisi yhdeksää tai useampaa sivuversoa.

Kasvuaste 29 kuvaa yleisesti myös pensomisen loppuvaihetta, joka Suomessa voi loppua jo kasvuvaiheessa 21 (yksi sivuverso muodostunut). Käytännön viljelyssä 21 voi olla yhtä kuin 29 pensomisvaiheessa. Tosielämässä kasvuasteiden alaluokat eivät siis ole yksiselitteisiä, ja ne voivat esiintyä myös hieman limittäin kasviyksilöitten välillä.

Ohra kasvuasteella noin BBCH 21 rikkakasvikokeessa, joka ruiskutettiin kuvaamispäivänä. Rikkakasvien ollessa vielä pieniä (alle 10 cm) niihin saadaan ruiskutuksilla parhaat tehot.

Teoriaa voidaan soveltaa käytäntöön, vaikka malli ei täydellinen olekaan. Esimerkin Toolerilla käyttöaika on hyvin laaja (BBCH 13–39), mutta suotuisin ajankohta on huomattavasti lyhempi (BBCH 25–30). Lisäksi myös rikkakasvien kasvuasteilla on merkitystä torjunnan onnistumiseen.

Kasvuasteiden tunnistamisen oppii parhaiten pellolla, mutta ohessa on pyritty esittämään kasvu­asteikon etenemistä kuvien avulla.

 

Vehnä korrenkasvun alussa, BBCH 30–31. Tässä vaiheessa kannattaa ruiskuttaa korrensääde ja rikkatorjunnankin ehtii vielä tekemään.

Kevätvehnä tähkälle tulovaiheessa, BBCH 55–59, joka on tautitorjunnan aika vehnällä. Tautipaineen mukaan sen voi toki tehdä aikaisemminkin tai jakaa, jolloin tämä olisi hyvä toisen vaiheen ruiskutuksen ajankohta.

Syysvehnä aikaisessa lippulehtivaiheessa, BBCH 37, joka on ohralla ja kauralla erinomainen vaihe ajoittaa tautitorjunta lehtilaikkutauteja vastaan. Lippulehden tullessa paremmin esille tähkä alkaa työntyä ylemmäs lippulehteä kohti, jolloin ollaan kasvuvaiheessa BBCH 40+.

Kevätvehnän täyskukinta, BBCH 65. Tämän jälkeen kasvuvaiheet voi testata rikkomalla jyvän. Maitovaiheessa (BBCH 70+) jyvän sisus on nimeänsä mukaisesti maitomainen ja taikinavaiheessa (BBCH 80+) kiinteämpi, taikinamainen. Tuleentunut (BBCH 90) jyvä on kova.

Kasvuasteet

10 – lehtien muodostuminen
20 – pensomisvaihe / sivuversojen muodostuminen
30 – korren kasvu
40 – tupen turpoaminen (viljoilla)
50 – kukinnon esiintulo / nuppuvaihe
60 – kukintavaihe
70 – tähkän maitovaihe / palkojen kehittyminen
80 – tähkien taikinavaihe / siementen kypsyminen
90 – tuleentuminen