KoneAgria keräsi jättiyleisön

KoneAgriassa kävi lähes 12 500 messuvierasta.

Jo KoneAgrian avausaamuna oli nähtävissä, että 10.–12.10. järjestetty maatalouskoneiden, tarvikkeiden ja palvelujen näyttelystä tulee menestys. Kaksi Jyväskylän messu- ja kongressikeskus Paviljongin vieressä sijaitsevaa parkkitaloa olivat täynnä pian avautumisen jälkeen.

– Kaikki näyttelyosastomme on myyty, ja messuvieraita on tullut heti aamusta 700, totesi näyttelyn johtaja Marko Toivakka avajais­aamuna pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Mukava pöhinä jatkui läpi kolmen tapahtumapäivän. Kun Paviljongin ovet pistettiin päättäjäispäivänä säppiin, kävijälaskuriin oli kirjauttu lähes 12 500 messuvierasta. Viime vuonna KoneAgriassa vieraili 7 000 kävijää, joten kasvu oli melkoinen. Toivakan mukaan monet vieraista olivat ostotuulella, ja osastoilla tehtiin vilkkaasti kauppaa.

Suuren yleisöryntäyksen huomioiden olikin hieman yllättävää, että ProAgriaan linkittyvä FKS-Tapahtumat Oy ilmoitti järjestävänsä KoneAgrian jatkossa vain joka toinen vuosi. Tarkoituksena on, että KoneAgria-näyttely ja ProAgrian tuottama, valtakunnalliseksi kasvava Helsingin MaatalousKone­messut toteutettaisiin vuorovuosina. Päätöstä perusteltiin näytteilleasettajien ja messuvieraiden asiakas­kokemuksen parantamisella. Seuraavan kerran Kone­Agria järjestetään vuonna 2021.

Ilmastokysymykset vahvasti esillä

Näytteilleasettajien osastot täyttivät Jyväskylän ­Paviljongin kaikki messuhallit, joten messuyleisöllä riitti katseltavaa. Myös KoneAgrian messuohjelma oli ajan hermolla: esillä olivat erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymykset, hiilensidonnan uudet mahdollisuudet, maatalouden kannattavuus sekä digitaalisuuden hyödyntäminen maatalouden apuna.

ProAgria järjesti toisena messupäivänä Kestävää kannattavuutta -seminaarin, jossa pohdittiin maatalouden sopeutumistoimia ja riskienhallintaa sekä uusia ilmastoratkaisuja, joilla voidaan kasvattaa hiili­varastoja. Ilmastokysymyksiä käsiteltiin myös Maito­yrittäjät ry:n järjestämässä seminaarissa, jossa esiin nousi kotieläintuotannon ympäristövaikutusten lisäksi maitotilojen kilpailukyky.

Maitotilojen koot kasvussa

Lantmännen Agro osallistui KoneAgriaan mahtavalla 3 000 neliömetrin osastolla. Ketjun kaupallisen johtajan Janne Mäkikallin mukaan näyttelyyn osallistuminen on kuluvana vuonna yrityksen suurin markkinointisatsaus. Hänen mukaansa erityisesti nauta- ja maitotiloille on patoutunut investointitarvetta, jota halutaan nyt purkaa. Lantmännenin osallistuminen laajalla kone- ja tuotekirjolla KoneAgriaan on käden­ojennus maatalousyrittäjien suuntaan: investointeja on helppo lähteä tekemään, kun tarjonta on tuotu helposti nähtäville.

– Maitotilojen määrä vähenee 500 tilan vuosivauhtia, ja tilan kasvattamiseen tähtäävien maitotilojen on kasvatettava kokoaan usein 2–3-kertaiseksi. Tarvitaan tehokkaita ja varmatoimisia koneita, energiatehokkaampia valaistus- ja lämmitysratkaisuja sekä uusiutuvia energian­tuotantomuotoja, kuten aurinkovoimaloita, Mäkikalli summaa.

Lantmännen Agron B-halliin sijoittuva näyttävä messuosasto oli syntynyt näytteilleasettajan oman henkilöstön ja tavarantoimittajien tiiviin yhteistyön tuloksena. Esittelijöinä toimivat tuotteet parhaiten tuntevat henkilöt, mikä osaltaan helpotti paikalle saapuneiden maatilayrittäjien päätöksentekoa.

Lem-Kemin Marko Kyllästinen esitteli KoneAgriassa aurinkopaneeleita ja led-valaisimia.

Aurinkoenergia kiinnostaa karjatiloja

Lantmännen Agron osastolle saapuessa ensimmäisenä silmiin osuu aurinkopaneeli. Lem-Kem Oy:n valaistusenergia-asiantuntija Marko Kyllästinen kertoo aurinkoenergiaratkaisujen kiinnostavan erityisesti karjatiloja. Parhaan hyödyn paneelijärjestelmä tuo vedenlämmitykseen. Järjestelmä kannattaa hankkia myös silloin, kun tilan jatkuva sähkönkulutus on suuri.

 – Aurinkovoimalan hankintaan saa 40 prosentin tuen. Se lyhentää takaisinmaksuaikaa alle kahdeksan vuoden. Tukea kannattaa hakea ELY:ltä loppu­vuonna tai heti vuoden alussa. Silloin järjestelmä ­ennätetään asentaa talvella ja se on käytössä heti, kun päivät pitenevät, Kyllästinen opasti.

Energiaratkaisujen kategoriaan voidaan laskea myös saksalaiset Cemo-tankkausasemat. Lantmännen Agron Kari Pyykkönen innostui esitellessään uutta Cemo Cube Premium -pakettia, joka sisältää 5 000 litran dieseltankin, automaattipistoolin, poltto­ainepumpun, letkukelan sekä vuoto- ja tankkaus­määräilmaisimet.

– Tässä on kestävä ja turvallinen kaksoisvaippa, paikka nostohaarukalle ja lukittava kansi. Yhteen tankkausasemaan voidaan liittää kolme tankkia, jolloin yhteistilavuudeksi saadaan 15 000 litraa, Pyykkönen sanoi.

Elhon vesakkomurskain ensiesittelyssä

Elho näyttäytyi KoneAgriassa uudistuneella brändi-­ilmeellään. Yleisö pääsi ihastelemaan myös merkin kovinta uutuutta, mekaanista Sidechopper 560 Tornado -vesakkomurskainta. Elhon Johan Löfbackan mukaan mekaaninen ketjumurskain ulottuu kaatamaan pusikkoa jopa 5,5 metrin etäisyydeltä. Voimansiirto on toteutettu kiilahihnalla, joka parantaa ulottuvuutta. Hihna toimii myös jousena, joka säästää vetoliinaa ja traktoria. Tornadon päivittäisten huoltotoimenpiteiden määrä on minimoitu työn tuottavuuden tehostamiseksi.

– Tornadon nostopuomissa on kulmavaihde. Rakenteen ansiosta toisioakselin murtokulma ei muutu nostopuomin asennon muuttuessa. Näin konetta voi käyttää missä asennossa tahansa. Niittopään kallistusta voidaan säätää tilttitoiminnolla. Kallistuskulma voi olla jopa 50 astetta ja sitä voidaan säätää vapaasti nostopuomin kulmasta riippumatta, Löfbacka kertoo.

Tornadon ketjupesässä on teräslevy, joka toimii tasauspyöränä. Se vähentää ketjujen osumista suojakotelointiin, vähentää suojakotelon kulumista ja raivauksesta aiheutuvaa meteliä. Ratkaisun ansiosta niittopesästä on pystytty tekemään markkinoiden kevyin. Kaiken kaikkiaan murskaimen painojakauma on saatu muokattua erittäin kilpailukykyiseksi.

Viljapöly konttiin

Elhon naapurissa olivat nähtävillä Mepun tuoteuutuudet, Einari-pölykontti ja Mepu-kartiopohjasiilo.

– Einariin voi kerätä esipuhdistimesta ja lajittelijasta tulevan vilja- ja puupölyn, jolloin työympäristö on terveellisempi. Kuuden kuution pölykontin voi liittää mihin tahansa kuivuriin. Etu- ja takakuormaajasovitteen ansiosta konttia voidaan helposti kuljettaa. Vastaavaa konttia ei ole aiemmin ollut markkinoilla ja olemmekin myyneet näitä todella hyvin, Mepun Janne Matintalo kertoi.

Mepun teräskartiopohjasiilo soveltuu edullisen hintansa ja ominaisuuksiensa puolesta viljan puskuri­siiloksi. Siilon pohjan kulma on 45 astetta ja se voidaan varustaa tuuletusjärjestelmällä, joten vilja voidaan varastoida siiloon heti puinnin jälkeen.

Myös ylivieskalaisen Aimo Kortteen Konepaja Oy:n valikoimasta löytyi viljanviljelijöitä kiinnostava uutuus, Murska 4000 -suurtehomurskain. Toimitusjohtaja Terhi Korte kertoi uuden tulokkaan soveltuvan suurtiloille ja urakoitsijoille, sillä se murskaa 80–100 tonnia viljaa tunnissa.

– Kapasiteetti on tuplasti suurempi kuin Murska 2000 -mallissamme. Kilpailijaltamme ei näin suurta valssimyllyä löydy. Murskain on helposti käytettävä, kestävä ja käyttövarma eikä se päästä pölyä työympäristöön. Suuresta kapasiteetista huolimatta mylly on helppo kuljettaa käyttöpaikalla, mikä osaltaan vähentää viljankäsittelyn hiilijalanjälkeä, Korte sanoi.

KoneAgriassa nähtiin Multivan uusi brändi-ilme. Perinteisestä vihreästä väristä on luovuttu, ja tilalle on tullut valkoinen sekä tummanharmaa. Brändin ohella uudistui myös Multivan kylvökonemallisto.

Perävaunut metsälle ja karjankuljetukseen

Lantmännen Agron myyntijohtaja Anssi Peltola vinkkasi messuvieraita tutustumaan virolaiseen ­perävaunutuotantoon. Ensimmäiseksi hän esitteli BMF:n metsäperävaunu- ja kuormainyhdistelmät, jotka ovat tulleet Lantmännenin tuotevalikoimaan kuluvan vuoden aikana.

– BMF:n tuotevalikoima on laaja ja hinta-laatu­suhde erittäin kilpailukykyinen. Työnjälki on hyvää hitsisaumoista pintakäsittelyyn ja liikeradat ideaa­leja puunkuormaukseen. Pystypuomin kääntäjät on sijoitettu alas ja ohjauslaite pääpuomin sivulle, jolloin näkyvyys kuormatilaan säilyy koko ajan hyvänä, Peltola sanoi.

BMF-metsäperävaunuja on saatavissa 6 000–18 000 tonnin kantavuudella ja kuormainten ulottuvuudet ovat 4,3–8,05 metriä.

Toinen virolaistulokas Lantmännenin tuoterepertuaarissa on Humus-karjankuljetusvaunu, jota on saatavissa kolmessa koossa. KoneAgriassa oli esillä malliston pienin malli 6L. Kuusimetrisen vaunun kantavuus on 6 500 kiloa. Suurin 10-metrinen malli jaksaa kuljettaa 8 500 kiloa.

– Vaunujen kehittämistyössä olemme panostaneet käyttäjien ja lehmien turvallisuuteen. Vaunun pohja on käsitelty karheaksi ja runkokotelot ovat korkeat, jotta estetään lehmien kaatumiset. Oviratkaisuissa on huomioitu käyttäjäturvallisuus. Esimerkiksi takaoven voi avata sivulta. Vaunun lattiatasoa voidaan laskea lastauksen ajaksi, Humus-vaunuja valmistavan PMT:n myyntipäällikkö Mart Reinson kertoi.

Monitoimihitsauskoneesta jättimenestys

Weldi Oy:n toimitusjohtaja Jari Seikkulalla oli Kone­Agriassa esiteltävänä Wametan noin 1 000 ­euron hitsauspaketti, joka sisältää Multimig Syn 180 Pro -monitoimihitsauslaitteen, kärryn, maskin, lanka- ja puikko­paketin sekä poltin- ja puikko­kaapelin.

– Tämä kone on ollut valtava hitti monipuolisuutensa ja helpon liikuteltavuutensa ansiosta. Koneella hoituu mikki-, tikki- ja puikkohitsaus. Siinä on 2- ja 4-tahtitoiminnot sekä pistejaksoajastin. Laite toimii kaikilla kaasuilla, myös hiilidioksidilla. Aine­vahvuus ja valokaari voidaan valita manuaalisesti tai automaattisesti, Seikkula sanoi.

Luomulannoitteita ja uusia lajikeuutuuksia

Lantmännen Agron viljelyohjelmasta vastaava tuote­ryhmäpäällikkö Juho Urkko on havainnut, että luomu­viljely kiinnostaa yhä useampia viljelijöitä. Lantmännen onkin tehnyt parin vuoden ajan tiivistä yhteistyötä Suomen suurimman luomulannoitevalmistajan Ecolan Oy:n kanssa. Ecolan Agra -lannoitteiden perusraaka-aineena on kotimainen lihaluujauho, joka sisältää runsaasti typpeä, hidasliukoista fosforia ja kaliumia.

– Uutena tuotteina mainitsisin Ecolan Agra 3-0-0 NS -puuvinassilannoitteen, jonka ravinteet ovat liukoisia ja sellaisenaan kasveille käyttökelpoisia. Puu­vinanssi sekoitetaan lietelantaan. Sen menekki on 1,5–2 kuutiota peltohehtaaria kohden, Urkko sanoo.

Viljelyohjelmaan on tullut myös uusia ohra-, kaura- ja kevätvehnälajikkeita. Mainio on kotimainen aikainen ohralajike, jonka kasvuaika on lyhyt ja satotaso suuri. Kaurauutuuksia ovat puolestaan koko Suomessa menestyvä Niklas­ ja Etelä-Suomessa viljeltävä, korkean sato­tason ja alhaisen lakoprosentin omaava Benny. Alli on Kevät-Vehnä-tulokas, joka tuottaa runsaan ­sadon.

– Uusien viljalajikkeiden lisäksi viljelyohjelmassamme on viisi uutta viljasiemenseosta ja myös nurmisiemenvalikoimamme on täydentynyt, Urkko kertoo tyytyväisenä.