Euroopan viljantuotanto kasvoi 2019

Kuluneella satokaudella tuotantomäärät palautuivat normaaleille tasoille, jota edes heinäkuun loppuun laajalle Eurooppaa osunut lämpöaalto ei onnistunut horjuttamaan. Viime keväästä lähtien viljojen hinnat lähtivät laskuun, mikä on jatkunut käytännössä syyskuulle saakka hyvistä sato-odotuksista johtuen maailmana tärkeimmillä tuotantoalueilla, jotka ovat heijastuneet Suomeen saakka.

Euroopassa viljantuotannon hintakilpailukyky muita alkuperiä kohtaan on hakenut paikkaansa koko alkusyksyn ajan. Näyttää siltä, että Mustanmeren alueen maiden suuresta viljasadosta on tullut uusi normaali, joka tulee markkinoille heinäkuusta lähtien ja säilyy edullisena alkuperänä aina syyskuun loppuun saakka. Venäjän ja Ukrainan viljantuotannon kehitys on ollut voimakasta viimeisten vuosien aikana, eikä sille näy vielä rajoja, koska muun muassa uudet viljelymenetelmät ja viljalajikkeet ovat kehittyneet valtavasti.

Lisämausteen tämän syksyn viljamarkkinoille tuo Iso-Britannian eroaminen EU:sta. Brexitin tarkkaa ­aikataulua ei vielä tiedetä, mutta tullessaan voimaan se muuttaa viljaerien kulkua EU:n sisämarkkinoilla. Britannia on vienyt perinteisesti suuria määriä rehuviljaa muun muassa Espanjaan ja Irlannin tasavaltaan, mutta mikäli tullit tulevat näiden perinteisten viljakauppojen väliin, voi kaupanteko mutkistua melkoisesti. Tämä voi muuttaa ainakin hetkellisesti viljamarkkinoiden tasapainoa alueella ja toisaalta avata viljavirtoja muille alkuperille. Iso-Britannia on myös suuri toimija elintarvike­kaurassa, mutta sen oma teollisuus käyttää valtaosan maan tuottamasta kaurasta ja vie valmiita tuotteita muualle Eurooppaan sekä maailmalle.

Satokauden mietteitä käytäntöön sovellettuina

Suomessa viljankorjuuseen lähdettiin poikkeuksellisen pienillä ylivuotisilla viljavarastoilla. Pieni sato syksyllä 2018 yhdistettynä hyviin hintatasoihin tyhjensi muun muassa maatilojen viljavarastoja tehokkaasti, mikä on ­kyseiseen markkinatilanteeseen täysin järkeenkäyvä lähestymistapa. Hyvien viljanhintojen aikana kannattaa omat varastomahdollisuudet hyödyntää tehokkaasti ja hyödyntää markkinoiden korkeapainetta täysimääräisesti. ​

Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin valmistautua jo seuraavaan satokauteen ja selvittää, mille viljalajille on omalla alueellaan kysyntää sekä voiko jonkin sadonosan hintoja kiinnittää jo etukäteen. Nykyisin useal­la toimijalla tämä on mahdollista, ja yhä enenevässä määrin näitä tilaisuuksia käytetään myös hyväksi.

Hintojen kiinnittämisessä on kuitenkin huomioitava se, että omat tuotantokustannukset on tunnettava ja toisaalta pitää olla näkemys siitä, millä tasolla tarjottava hinta on esimerkiksi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Hintakiinnityksen tarkoitus on taata riittävä hintataso viljalle, jonka pohjana voidaan suunnitella omia viljely­toimia ja panostuksia satoon. Toisaalta viljakauppa ja viljaa käyttävä teollisuus voivat suunnitella omaa toimintaansa vastaavasti ja hyödyntää markkinoita.

Rukiinsadot kasvavat

Kokonaan oma lukunsa Suomen viljamarkkinoilla on ruis. Suomen rukiinkäyttö on hyvin vakiintunutta noin 100 000 tonniin, ja tästä on valtaosa myllykäyttöä varten. Suomalaisen rukiin hintapreemio on esimerkiksi Baltiassa tuotettuun rukiiseen useita kymmeniä euroja, joten rukiin kannattava vienti ei Suomesta useimmiten tule kyseeseen.

Nykyiset hybridiruislajikkeet ovat mullistaneet rukiinviljelyn kokonaan, eivätkä esimerkiksi 8 tonnin punnitut hehtaarisadot ole enää utopiaa, kuten tänäkin syksynä nähtiin. Rukiinviljelyssä pitää siirtyä yhä vahvemmin sopimusviljelyä kohti, jolloin jo ruista viljeltäes­sä sen käyttökohde, mahdollisesti myös hinta, on jo suurelta osin mietitty ja kiinnitetty. Tähän tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi Lantmännen-konsernin sisäiset yritykset, kuten Lantmännen Agro viljakaupassa sekä Vaasan-leipomot. On toki muistettava, että rukiin kylvöikkuna on kapea ja onnistunut kylvö vaatii hyvää ennakkosuunnittelua muun muassa viljelykierron kannalta.

Viljaa teollisuuteen ja vientiin

Suomessa sadonkorjuuaikana viljaa liikkui runsaasti teollisuuteen ja vientivarastoihin. Viljasadot olivat parempia kuin vielä kesällä odotettiin ja onkin odotettavaa, että viljasatoarviota tullaan nostamaan noin 3,8 miljoonaan tonniin aiemmasta 3,6 miljoonasta tonnista. Puintien aikana viljaa siirtyy ketjussa eteenpäin ennakoitua enemmän, ja siksi monet paikat täyttyivät arvioitua nopeammin.

On huomattava, että viljan myyntipäätös voidaan tehdä tiettynä aikana, mutta sen toimitus voi olla kuukausien päässä, jotta ulkopuolinen varastointi saadaan mahdollisimman vähäiseksi ja vilja tehokkaasti sinne silloin, kun sitä tarvitaan. Tässä auttavat erilaiset sopimusmallit, joita voi hyödyntää viljojen myyntien jaksottamisessa. Näitä malleja on esitetty aiemmin tämän lehden palstoilla, ja niihin kannattaa tutustua nettisivuillamme sekä paikallisessa Lantmännen Agrossa.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 40/2019