Kevätvehnää käytetään Suomessa mylly- ja rehuteollisuudessa. Sitä myös viedään maasta mylly- ja rehuvehnänä. Myllyvehnässä arvostetaan maailmalla korkeaa valkuaista (yli 13 %) ja sakolukua (yli 275).

Yleisimmät tavoitelaadut kotimaassa

Myllyvehnä hlp yli 78 kg, valkuainen yli 13 %, sakoluku yli 180. Rehuvehnä: hlp yli 72,0 kg.

Kylvö

Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää Thermoseed-käsiteltyä tai peitattua sertifioitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.

Kevätvehnän tiheystavoite on yli 650-750 kpl/m2. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / Itävyys %.

Maalajit ja pH

Kevätvehnä soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla. Multavat savimaat ovat parhaita. Eloperäisillä mailla tyvitaudit voivat yksipuolisessa vehnänviljelyssä muodostua ongelmaksi. Kevätvehnän pH–suositus on yli 6.2.

Lannoitus

Kylvölannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina YaraMila-­lannoitteena. Myllyvehnän lannoitus kannattaa jakaa useampaan osaan, jotta saavutetaan riittävä valkuaispitoisuus. Rehuvehnäl­le kaikki lannoitteet voidaan antaa kylvön yhteydessä tai mikäli lannoitus jaetaan, lisälannoitus tehdään korrenkasvuvaiheessa.

Lisätypen tarpeen voi selvittää Yara N­Tester BT­laitteella, joka mittaa tarkasti lehden typpimäärän.  Myllyvehnää viljeltäessä 2/3 typestä ja rikistä annetaan kylvön yhteydestä. Kasvukauden aikaiseen lisä­lannoitukseen sopivia tuotteita ovat YaraBela RIKKISALPIETARI ja YaraBela AXAN tai nestemäinen Yara TYPPILIUOS 390. Valkuaispitoisuuden nostoon tarkoitettu lisätyppi ja rikki annetaan maitotuleentumis­vaiheessa nestemäisenä Yara TYPPILIUOS 390 + YaraVita THIOTRAC ­seoksena.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai YaraVita ­lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita.

Sadonkäsittely

Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä.

Kasvinsuojelu

Peittauksella vehnässä torjutaan useita siemenlevintäisiä tauteja ja itävyyttä alentavia homeita. Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Tautitorjunta kuuluu vehnän viljelyyn. Kasvitautien torjunta parantaa hehtolitrapainoa, sadon hygieenistä laatua ja lisää satoa. Kasvustoruiskutuksilla torjutaan lehtilaikkutauteja, härmää ja ruostetauteja. Laontorjunnaksi lujakortisilla lajikkeilla riittää rikkaruiskutuksen yhteydessä tehty käsittely.

Vehnän tuholaisia ovat mm. tähkä- ja vehnäsääski. Tarkkaile sääskien lentoa kasvustossa heti tähkimisen alusta kukintaan asti, kun lämpösummaa on kertynyt 350 astetta.

Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.