Missä säästää ja mihin panostaa?

Tärkeintä on edelleen varmistaa poikimisten onnistuminen ja lypsykauden hyvä alku, jotta rehujen hyväksikäyttö maitotuotos pysyvät korkealla. Maidon pitoisuuksiin panostaminen on oleellista koko lypsykauden ajan. 

Hyvä säilörehusato ja rehun laatu mahdollistavat suurimman kustannussäästön ruokinnassa. Kun sulavuus on korkea, pärjätään pienemmällä väkirehun määrällä. Väkirehun valkuaispitoisuutta voidaan tuotoksen alentumatta hieman vähentää, kun säilörehun säilönnällinen laatu on moitteeton ja se on rajoittuneesti käynyttä. Tällöin pötsin mikrobivalkuaisen tuotanto on tehokkainta.

Säästöä hiehon kasvatuksessa

Hiehon kasvatuksen kuluissa on monella tilalla mahdollista säästää, kun uudistukset suunnitellaan entistä tarkemmin ja kaikkia hiehoja ei kasvateta itselle. Vastasyntyneiden vasikoiden hyvä hoito ja tehokas ruokinta vähentävät vasikkakuolleisuutta. Optimaalinen kasvu mahdollistaa poikimaiän alentamisen. Nuoren karjan paikkoja tarvitaan vähemmän, kun poistoprosentti alenee ja hiehot poikivat nuorempana (Knapp ym 2014)

Lantmännen Agron Hieho 24-ohjelmassa kerrotaan tehokkaasta vasikan ja hiehon ruokinnasta. Kaikki alkaa onnistuneesta ternimaitojuotosta, johon ColoQuick-järjestelmä tuo helpotusta. Ternimaidon puhtaus, määrä, laatu ja juoton nopeus syntymän jälkeen ovat avaintekijöitä menestykseen.

Panosta siirtymäkautteen ja VIC-lehmiin

Siirtymäkauden lehmien ruokinta ja hoito vaatii aina täyden tehon. VIC-nimitys (very important cow) kuvastaa jakson tärkeyttä. Umpikauden kivennäisen laadusta ei kannata tinkiä, kun tavoitteena on sopeuttaa kalsiumaineenvaihdunta rajusti muuttuneeseen tarpeeseen. Kudosrasvojen polton minimointi pienentää ketoosin riskiä. Glukoosia nostava energialiuos tai rae parantaa poikivien lehmien energiatasetta ja tukee elimistön puolustajasoluja infektioita vastaan.

Hyvä energiataso poikimisen jälkeen auttaa selviytymään poikimisen ajan tulehdustilasta, parantaa vastustuskykyä ja helpottaa hedelmällisyyttä. Tärkeätä on saada lehmän syönti nousuun nopeasti lypsykauden alussa.

Syönti ei lähde kohenemaan, mikäli elimistössä on nähtävissä tulehdustilaa osoittavia merkkejä, kuten kohonnut haptoglobiini. Toki olosuhteet, lehmien välinen kilpailu, rehun saatavuus, koostumus ja maittavuus vaikuttavat myös syöntiin. VIC-lehmien syönnin seuranta on erittäin tärkeää. Hapanpötsin välttämiseksi appeeseen kannattaa lisätä puskuriksi Pötsi-Melliä, joka auttaa nostamaan kationitasoa lypsävien tavoitteiden mukaiseksi.

Hyvä rehuhyötysuhde lypsykauden alussa

Lypsykauden alussa rehuhyötysuhde on erinomainen, joten lehmä maksaa paremman ruokinnan nopeasti takaisin tuottamalla enemmän. Hyvät maidon pitoisuudet korostuvat alkulaktaatiossa, jolloin maidon määrä on suurempi. Lypsykauden lopussa ruokintaa voidaan säätää edullisemmaksi, mikäli se on teknisesti helppo toteuttaa. Kun ruokintaan panostetaan lypsykauden alussa, näkyy vaikutus koko lypsykauden ajan. Mikäli vahvempi ruokinta otetaan käyttöön vasta myöhemmin, ei sen avulla enää saada vastaavaa tuotoshyötyä.

Syönti on tärkein tuotoksen vaihtelua selittävä tekijä tilojen välillä. Kannattaa siis panostaa riittävään ruokintatilaan ja varmistaa appeen tasalaatuisuus sekä saatavuus. Rehua kannattaa työnnellä lehmien ulottuville useita kertoja vuorokaudessa, parhaat tilat tekevätkin sen jopa parin tunnin välein.

Pitoisuudet nousuun

Maitorasvan hinta kääntyi jälleen voimakkaaseen nousuun EU:ssa viime syksynä. Tammikuun aikana on nähty jo yli kuuden euron voin kilohintoja muun muassa Ranskassa. Maidon hyvistä pitoisuuksista ei kannata tinkiä. Syksyllä pitoisuudet olivat luonnostaan korkealla, mutta kevään aikana pitoisuudet yleensä kääntyvät laskuun. Ruokinnalla voidaan osaltaan vaikuttaa pitoisuuksiin. Hyvälaatuinen, sopivasti kuitua sisältävä rajoittuneesti käynyt nurmisäilörehu luo perustan ruokinnalle.

Kun halutaan panostaa hyviin pitoisuuksiin, kannattaa väkirehuksi valita pitoisuusrehu. Vaihtoehtoina ovat Benemilk-rehut, Maituri 14 000-sarjan rehut sekä Opti 22E ja Opti 26 E. Mitä suurempi karjakoko ja tuotos, sitä enemmän pitoisuudet vaikuttavat maitotuloon. Kolmen rasvakymmenyksen vaikutus vuoden maitotiliin on noin 20 000 euroa korkeatuottoisessa 100 lehmän karjassa.

Teksti ja taulukot: Merja Holma