Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Selvitä kylvösiemenen itävyys
Maaliskuussa tieto kylvösiemenen itävyydestä alkaa olla ajankohtaista. Itävyyden voi selvittää lähettämällä näyte Lantmännen Agro Koetilan viljalaboratorioon tai tekemällä idätyskokeen itse. Viljan idättämiseen kannattaa yleensä varata aikaa kaksi viikkoa varsinkin, jos näyte peitataan. Sitä lyhemmässä ajassa ei saada varmaa tulosta.
Hyvin itäneitä siemeneriä Hauhon koetilan viljalaboratorion olosuhdekaapissa.
Itävyys vaikuttaa tarvittavaan kylvösiemenmäärään: mitä matalampi itävyys on, sitä enemmän siementä pitää kylvää, jotta kasvustosta saadaan täystiheä. Oikea siemenmäärä (kg/ha) saadaan laskettua kertomalla kylvötiheys (kpl/m2) siemenerän tuhannen jyvän painolla (g) ja jakamalla tästä saatu tulos itävyysprosentilla. Esimerkiksi ohralla ja kauralla tavallisin kylvösiemenmäärä on noin 500 kpl/m2 ja kevätvehnällä noin 700 kpl/m2.
Pienempi siemenmäärä neliömetrillä lisää pensomista ja voi hyvissä olosuhteissa paikata harvemman kasvuston. Suomen pitkä päivä ja lyhyt kasvuikkuna viljan kehitysvaiheille kuitenkin vähentävät pensomista.
Suomessa tavallisesti käytetty suurempi kylvösiemenmäärä suosii pääversojen kehitystä sivuversojen kustannuksella. Voimakas sivuverojen kehitys ei aina hyödytä satoa. Sivuversot voivat aiheuttaa epätasaisuutta tuleentumiseen ja sivuversojen jyvät saattavat jäädä pienemmiksi, jolloin mykotoksiinien riski sadossa kasvaa.
Paperi-idätys paljastaa tauteja
Koetilalla itävyys selvitetään paperi-idätyksellä. Sen etu mullassa tehtävään idätykseen on homeisten ja vaillinaisesti itäneiden jyvien paljastuminen. Idätys tehdään idätyspaperille, joka on tarkoitukseen erityisesti valmistettua imupaperia.
Reikälevy imaisee jokaiseen reikään yhden siemenen, yhteensä 100 kpl.
Idätyksen laskennassa erotellaan itäneet, vaillinaiset, homeiset ja itämättömät siemenet.
Jos siemenerä on kovin homeinen, kannattaa se peitata ja idättää uudelleen peitattuna. Jos aikoo kylvää peitattua siementä, se pitäisi myös idättää peitattuna. Peittaus tavallisesti nostaa itävyyttä, joskus hyvin reilustikin, ja se vähentää homeiden ja siemenlevintäisten taudinaiheuttajien lisääntymistä. Aina peittaus ei kuitenkaan paranna itävyyttä, ja jos siemen on vahingoittunut esimerkiksi puinnin aikana tai kuivauksessa, se saattaa jopa alentaa itävyyttä.
Lantmännen Agron koetilan viljalaboratoriossa noudatetaan siementen idätyksessä ISTA-ohjeita ja Eviran ohjeita. Henkilökunta ylläpitää ammattitaitoaan Eviran järjestämissä koulutustilaisuuksissa.
Ruokaviraston sivuilta löytyy idätysohjeet koti-idätykseen. Idätys paperilla kotioloissa ei ole aivan yksinkertaista, mutta mahdollista. Mikäli se tuntuu vaivalloiselta, viljalaboratoriomme palvelee asiassa mielellään.
Toimita näytteesi paikalliselle Lantmännen Agro -kauppiaalle, joka lähettää näytteesi analysoitavaksi viljalaboratorioomme. Toimita viljanäyte ajoissa idätysanalyysiin – näin vältät kevään ruuhkahuiput ja tiedät, mitä siilosi sisältää, hyvissä ajoin ennen kylvöjä. Viljalaboratoriossa määritetään itävyyden yhteydessä aina myös tuhannen jyvän paino.
Siementen luokittelu
Itäneet: Täysin terveet, normaalisti kehittyneet idut. Itäneisiin lasketaan myös viljoilla lievästi vioittuneet idut, joissa kuitenkin täytyy olla: vähintään yksi pitkä terve juuri, lehti itutupen sisällä ulottuu vähintään itutupen puoleen väliin, itutuppi voi olla kärjestään alkaen revennyt enintään 1/3 osaa pituudestaan, idussa ja /tai juurissa saa olla hieman pinnallista tummumista tai pilkkuja, itutuppi saa olla lievästi kierteinen.
Vaillinaiset: Idut, jotka eivät täytä edellä kuvattuja kriteerejä. Epämuotoisuutta iduissa aiheuttavat esimerkiksi puintivauriot tai halla-, kuumenemis- ja peittausainevioitukset.
Homeiset: Jyvät erottuvat homekukinnosta tai -itiöistä. Koko itu, idun osa tai jyvä pilaantuu. Itutuppi voi jäädä lyhyeksi tai itu käpertyy. Fusarium-ryhmän homeet ovat haitallisimpia. Jos puintikosteus on yli 25 %, mikrobit lisääntyvät voimakkaasti ja iskeytyvät helposti vaurioituneisiin jyviin. Näissä tapauksissa suositellaan peittausta.
Itämättömät: Jyvät, joihin ei muodostu juuria eikä itua, mutta ne näyttävät muuten ”terveiltä”. Joskus terveen näköiset siemenet voivat olla dormanssissa eli itämislevossa. Silloin saatetaan tarvita erikoistoimenpiteitä, esimerkiksi kylmäkäsittelyä tai kuoren vioittamista (pistelyä).