Viljojen syyslannoituksen hyödyt

Syysviljojen kasvuaika syksyllä on lyhyt, ja nopeaan kasvuun vaaditaan syksyllä viljelykasville helposti käytettävissä olevia ravinteita. Syyslannoitus edistää kasvua ja juuriston kehitystä sekä parantaa edellytyksiä talvehtimiseen ja suureen satoon.

Jo syksyllä vahvaksi kehittynyt juuristo turvaa myös kasvuston keväistä veden ja ravinteiden saantia vaihtelevissa olosuhteissa.

Syyslannoituksella selvä satovaste syysviljalle

Fosforilannoituksen tärkein painopiste on viljojen kylvölannoituksessa, sillä se tukee kasvuston ja juuriston nopeaa alkukehitystä. Fosforin kulkeutuminen maassa on hidasta, joten juurten saataville sijoitetun NPK-lannoitteen fosforin tehokkuus on ylivoimainen.

Syysviljojen kylvölannoituksen matala typpimäärä edellyttää useimmilla lohkoilla korkeafosforisen lannoitteen käyttöä. Pääravinnesuhteiltaan syyslannoitukseen soveltuvat eritoten matalatyppiset YaraMila Y 6 (15–6,5–12,5, S, B) ja YaraMila Y 8 (9,2–11,6–19,7, S, Mn). Uusi korkeafosforinen YaraMila Y 8 sopii erityisesti lohkoille, joilla fosforintarve on suuri, tai syyslannoituksessa käytettävä typpitaso halutaan pitää matalana esimerkiksi palkokasvin jälkeen.

Syyslannoituksella koetulosten perusteella selvä satovaste syysviljalle. Yara Kotkaniemen tutkimusaseman vuonna 2024 tehdyssä lannoituskokeessa YaraMila Y 6 -syyslannoituksella (30 kg N/ha) saatiin syysruisvehnällä noin 400 kiloa sadonlisää verrattuna kasvustoon, joka ei saanut syyslannoitusta (Kuva 1).

Kuva 1. YaraMila Y 6 -syyslannoituksella (30 kg N/ha) saatiin syysruisvehnällä noin 400 kiloa sadonlisää verrattuna kasvustoon, joka ei saanut syyslannoitusta, kun muut lannoitukset oliva yhteneväiset (kevätlannoitus 110 kg N/ha ja lisälannoitus 30 kg N/ha). Pelkän syyslannoituksen ja kevätlannoituksen saanut verrokki tuotti lähes samansuuruisen sadon kuin lisälannoituksen saanut koelohko. Syyslannoituksen merkitys näkyi selvästi kuivalla kasvukaudella. Yara Kotkaniemi 2024.