Tutkimuksen avulla läpimurto hiilitaseen mittaamiseen maaperässä

Tutkimus toteutettiin Ilmatieteen laitoksen johdolla vuosina 2022–2025, ja sen rahoitti Lantmännen. Hiilidioksidivirtoja mitattiin Lantmännen Agron Hauholla sijaitsevan koetilan viljapelloilla kolmen kasvukauden ajan.

Tulokset osoittivat, että aluskasvit, kuten italianraiheinä, lisäävät peltojen sitomaa hiiltä merkittävästi. Tutkimuspellolla lisäys oli noin kymmenen prosenttia. Vaikutus näkyi erityisesti sadonkorjuun jälkeen: aluskasvit jatkoivat vihreinä kasvua ja hiilen sitomista, ja pellosta vapautui kaksi kolmannesta vähemmän hiiltä kuin vertailuvuonna, jolloin aluskasveja ei käytetty ja pelto kynnettiin.
– Tämä tutkimus antaa meille arvokasta uutta tietoa viljelysmaan vuotuisesta hiilitaseesta sekä tieteellisesti todennetun näytön aluskasvien myönteisistä vaikutuksista hiilensidontaan. Tulokset tarjoavat vahvan pohjan kestävämpien viljelyratkaisujen kehittämiselle ja rohkaisevat viemään käytäntöön ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä viljelijöitä että ilmastoa, sanoo Lantmännen Agron tutkimuspäällikkö Tapio Lahti.

Menetelmä on kustannustehokas ja hyvä käytännön työkalu 

Tutkimus toi tärkeän läpimurron hiilitaseen mittaamiseen. Kehitetty menetelmä hyödyntää Sentinel-2-satelliittien tuottamaa tietoa, joka yhdistetään viljapellolla tehtyihin mittauksiin ja maaperämalliin. Näin voidaan seurata peltojen hiilensidontaa laajassa mittakaavassa ilman mittalaitteita tavallisilla maatiloilla.

Menetelmä osoittautui luotettavaksi: esimerkiksi biomassan kasvu vastasi kenttämittauksia noin kymmenen prosentin tarkkuudella.
– Kenttämittausten ja satelliittidatan yhdistäminen on todellinen läpimurto. Se tekee hiilitaseen seurannasta kustannustehokasta ja tuo viljelijöille uuden käytännön työkalun. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös kansallisessa ilmastoraportoinnissa, kertoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski.

Tutkimuksen tulokset mahdollistavat skaalautuvan mallin rakentamisen ja oppien viemisen käytäntöön sopimusviljelijöiden arkeen. Tulosten toivotaan kannustavan viljelijöitä ottamaan käyttöön kestävämpiä viljelykäytäntöjä, kuten aluskasveja. Tulokset osoittivat myös, että pelloilla, joita ei muokattu talven yli, hiilidioksidipäästöt jäivät selvästi pienemmiksi kuin muokatuilla pelloilla. Aluskasvien ja vähäisen muokkauksen yhdistelmä auttoi parantamaan hiilitasetta vuositasolla.

Viljelijät voivat seurata peltojensa hiilitaseen kehitystä

Tutkimustulokset ovat avoimesti saatavilla Pelto-observatorio-verkkopalvelussa (www.peltoobservatorio.fi). Palvelu esittää, kuinka viljelijät voivat tulevaisuudessa seurata peltojensa hiilitaseen kehitystä lähes reaaliajassa. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja tarjoaa konkreettisen työkalun kestävien viljelykäytäntöjen tukemiseen.

Yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa on antanut Lantmännenille uutta tietoa ja vienyt eteenpäin tutkimus- ja kehitystyötä. Työ jatkuu vuonna 2021 käynnistyneen Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman kautta, jossa aluskasveilla on tärkeä rooli. Kun ohjelman sopimusviljelyä laajennetaan ja viljelijöitä tuetaan pitkäjänteisessä aluskasvien käytössä, voidaan ottaa merkittäviä askelia kohti ilmastokestävää viljelyä.