Säilöntäaineet testissä lypsykarjatilalla - miten pärjäsi Josilac Combi?

Varsinaissuomalaisella lypsykarjatilalla toteutettiin mielenkiintoinen käytännön vertailu kolmen Suomen markkinoilla yleisimmin käytetyn biologisen säilöntäainebrändin välillä. Miten pärjäsi esikuivatulle rehulle tarkoitettu Josilac Combi vertailussa? 

Tilakoe toteutettiin mynämäkeläisellä Mty Sunin tilalla kolmesta syystä. Tilaa pitävät veljekset Timo ja Kimmo Suni, ovat aina olleet kiinnostuneita testaamaan uutta eikä kokeen tuottama lisävaiva tuntunut heistä kiireisen rehunteonkaan aikana ylivoimaiselta.

Kaikki tilan rehut tehdään paaleihin, joten samalta pellolta pystyttiin tuottamaan säilörehuyksiköitä, joiden ainoana erona oli käytetty säilöntäaine. Edelleen paalit oli mahdollista merkitä ja analysoida erikseen, joten niistä oli saatavissa vertailukelpoisia tuloksia.

Lisäksi Sunin navetassa on erillisruokinta, minkä ansiosta käytännön säilöntäkokeessa pystyttiin arvioimaan myös eri säilöntäaineella säilöttyjen rehupaalien maittavuutta.

Mty Sunin navetassa on tehty mielenkiintoisia ratkaisuja. Valokate tuo sisään runsaasti luonnonvaloa ja korkeatuotoksisen karjan syväkuivikeparret ovat kahdessa rivissä, joten ruokintapöydällä on paljon tilaa eläinmäärään nähden.

Säilöttävä nurmiseos

Mty Sunin tilan nurmiseoksessa on varauduttu varsinaissuomalaisittain tyypillisiin kuiviin kesiin. Seoksessa kasvaa timotein, nurminadan ja englannin raiheinän lisäksi hyvin kuivuutta kestäviä koiranheinää ja ruokonataa. Siitä huolimatta alkukesän 2024 kuivuus heikensi ykkössadon kasvua ja suunniteltujen koepaalien määrää jouduttiin laskemaan suunnitellusta viidestätoista kymmeneen paaliin per aine. 

Koelohkoksi valittiin mahdollisimman tasalaatuinen lohko, jotta mahdolliset erot säilönnällisessä laadussa johtuisivat pääasiassa säilöntäaineesta.

Tilakokeen toteutus

Ensimmäisen sadon korjuu ajoittui valitulla koelohkolla kesäkuun kuudenteen päivään, jota edeltävästi lohko oli niitetty 5.6. puolilta päivin noin 10 cm korkeuteen. Niiton jälkeen satoi 2–3 mm vettä ja rehua esikuivattiin 24 tuntia. Karhotus toteutettiin huolellisesti ja se, yhdessä riittävän niittokorkeuden kanssa varmistivat, ettei rehun joukkoon joutunut säilönnälliseen laatuun vaikuttavia epäpuhtauksia. 

Rehupaalien käärimiseen käytettiin kahdeksan kerrosta muovia ja säilöntäaineliuosten määrän säätö toteutettiin koealueen ulkopuolella oikean annostelumäärän varmistamiseksi. Säilöntäaine annosteltiin tasaisesti paalaimen sisään sullojalle, joten se levisi koko säilöttävään rehumassaan. Kutakin säilöntäainetta käytettiin kymmeneen paaliin ja paalit tehtiin peräjälkeen, joten esikuivausaika ja olosuhteet olivat kaikkien paalien osalta käytännössä samat. Kokonaisuudessaan kokeeseen osallistuvien paalien tekoon meni noin tunti.

Raaka-ainenäyte

Alla olevasta raaka-ainenäytteestä voidaan todeta rehun sulavuuden olevan korjuuajankohtaan verrattuna matala ja rehussa olevan sulamattoman kuidun osuus vastaavasti korkea. Sokerin määrä on rajallinen, mutta valkuainen on tavoitetasolla. Korkeahkon kuiva-ainepitoisuuden voitiin olettaa tuovan biologisessa rehunsäilönnässä haasteita, koska maitohappobakteerit hyötyvät hieman korkeammasta kosteudesta.

Raaka-ainenäyte otettiin karhotuksen jälkeen 6.6.24 ennen paalausta.

Kuten raaka-ainenäytteille on tyypillistä, ei tämäkään näyte ollut täysin edustava. Myöhemmin esiteltävissä säilörehuanalyyseissä sekä D-arvo että raakavalkuaistaso olivat valmiissa rehussa raaka-ainenäytettä korkeammalla tasolla eikä kumpikaan näistä arvoista voi merkittävästi nousta lähtötilanteesta.

Kokeessa käytetyt säilöntäaineet

Josilac-tuoteperheestä kokeeseen valittiin esikuivatulle rehulle parhaiten soveltuva Josilac Combi, jossa on puhtaasti maitohappoa tuottavia ja siten pH:ta tehokkaasti laskevia homofermentatiivisia maitohappobakteereja (Pediococcus pentosaceus) ja (Lactobacillus Plantarum). 

Näiden lisäksi Josilac Combi sisältää heterofermentatiivisia maitohappobakteereja (Lactobacillus Buchneri), joiden aineenvaihduntatuotteiden (mm. etikkahappo ja propyleeniglykoli) tiedetään ehkäisevän rehun jälkilämpeämistä. 

Kilpailevat tuotteet, joita kokeessa kutsutaan nimityksillä tuote B ja tuote C, ovat molemmat suunniteltu niin ikään esikuivatun rehun säilöntään ja niissä on Josilac Combin tavoin sekä homofermentatiivisia että heterofermentatiivisia maitohappobakteereja.

Säilöntäkokeen tulokset

Analyysia varten tarvittavat osanäytteet otettiin kairaamalla viidestä eri samalla aineella säilötystä paalista, sekoitettiin huolellisesti ämpärissä ja lähetettiin mahdollisimman edustava näyte Artturi analyysipalvelun analysoitavaksi. Säilönnällinen laatu oli 8.9.2024 otettujen näytteiden perusteella erittäin hyvä sekä Josilac Combilla että tuotteella C, kuten alla olevasta taulukosta voidaan todeta.

Tuote B vastasi säilönnälliseltä laadultaan ilman säilöntäainetta saavutettua tulosta ja valkuaisen hajoamista kuvaava ammoniakkityppi oli sillä säilötyissä paaleissa selvästi muita korkeammalla tasolla. Myös pH oli jäänyt tuotteella B selvästi kahta muuta korkeammaksi ja selkeästi yli tavoitearvon. 

Tuotteella C oli haihtuvien rasvahappojen määrä matalin ja jäännössokeria eniten, kun taas tuotteella B oli haihtuvien rasvahappojen määrä jopa korkeammalla kuin ilman säilöntäainetta tehdyissä paaleissa ja tähän, oletettavasti heterofermentatiivisten maitohappobakteerien toimintaan liittyvään etikkahapon ja muiden rasvahappojen tuottamiseen, oli kulunut myös sokeria kaikista vertailupaaleista eniten. Josilac Combilla saavutetut säilönnällistä laatua kuvastavat parametrit olivat kokonaisuudessaan hyvät. 

Josilac Combi pärjäsi säilönnällistä laatua mittaavien parametrien valossa erittäin hyvin. 

Koostumus

Rehun koostumusta kuvaavien arvojen osalta kaikki tilakokeessa vertaillut maitohappobakteerivalmisteet vaikuttivat rehun laatua nostavasti verrattuna ilman säilöntäainetta tehtyihin paaleihin. 

Josilac Combilla säilötyissä paaleissa rehun sulavuutta kuvaava D-arvo oli analyysien perusteella paras. Tuotteella B sulavuus laski säilönnän aikana vertailun perusteella eniten.

Rehuarvot

Ruokinnallista arvoa kuvaavien rehuarvojen osalta kaikki vertaillut säilöntäaineet vaikuttivat myönteisesti rehun laatuun, joskin tuotteella B ero ilman säilöntäainetta korjattuihin paaleihin jäi hyvin rajalliseksi. Vaikka tuotteilla B ja C oli koostumusanalyysin perusteella korkeampi raakavalkuaistaso kuin Josilac Combilla säilötyssä rehussa, kapeni ero ruokinnallista arvoa paremmin kuvaavan OIV-määrän vertailussa. Sekä syönti-indeksiä että energiansaantia kuvaava ME-indeksi olivat molemmat Josilac Combilla vertailutuotteista korkeammat, kuten alla olevasta taulukossa ilmenee.

Kokonaisuutena arvioiden Josilac Combi pärjäsi analyysitulosten perusteella vertailussa parhaiten.

Rehun maittavuus

Viimeisin tilakokeen vaihe oli erittäin mielenkiintoinen, koska paalirehujen syöttö mahdollisti sen, että lehmät saivat vapaasti valita eri säilöntäaineella säilötyistä rehupaaleista itselleen maittavimmat. Kerrallaan ruokintapöydällä voitiin pitää tarjolla aina kahdella eri säilöntäaineella säilöttyjä paaleja ja lehmien syöntikäyttäytymistä havainnoitiin sekä lehmien syöntipaikkavalintojen että rehun kulutusnopeuden perusteella. 

Selkein ero syntyi tuotteella B säilötyillä paaleilla verrattuna tuotteella C ja Josilac Combilla tehtyihin rehuihin. Jälkimmäiset maittoivat lähes yhtä hyvin, mutta tuotteen B paalit hävisivät myös maittavuudessa toistuvasti.

Josilac Combilla säilötty rehu oli syöty lähes koko lehmien ulottuvilla olevalta matkalta, kun taas koko toinen puoli ruokintapöydällä olevasta tuotteella B säilötystä rehusta oli käytännössä katsoen koskematta.

Testin edullisimmalla säilöntäaineella parasta rehua

Tehdyn vertailun perusteella Josilac Combilla säilötty rehu oli sekä säilönnälliseltä laadultaan että rehuarvoiltaan vertailun parhaimmistoa ja käytännön maittavuustestissä se pärjäsi yhtä hyvin kuin kilpaileva, merkittävästi ostohinnaltaan kalliimpi tuote C.

Olisi ollut erittäin mielenkiintoista selvittää eroja myös tuotosvaikutuksen osalta, ja nähdä kuinka korkeimman syönti -ja ME-indeksin saanut Josilac Combi vertautuu muihin, mutta se ei käytännön tilakokeessa ja paalien rajallisen määrän vuoksi olisi ollut luotettavasti testattavissa.

Lämpimät kiitokset Timo ja Kimmo Sunille kokeeseen käyttämästänne ajasta ja vaivasta!


Kuvat: Timo Suni, Anu Ellä ja Kirsi Kause
Teksti: Kirsi Kause