Appeen jälkilämpeneminen on riski karjatilan kannattavuudelle

Syksyn viileys tuo helpotusta monelle tilalle, joilla appeen jälkilämpeneminen on ollut kesän ongelma. Lämpötilojen laskiessa ongelma usein rauhoittuu – mutta ei välttämättä katoa. 

Taloudellinen ja eläinterveydellinen haaste

Ruokintapöydällä lämpenevä ape menettää ravintoaineita jo ennen kuin ongelmaa välttämättä havaitaan. Jokainen noussut lämpöaste tarkoittaa kuiva-aine- ja energiahävikkiä – osa rehusta kirjaimellisesti haihtuu. Samalla rehussa kasvavat hiivat ja homeet voivat tuottaa rehuun mykotoksiineja, jotka lisäävät utare- ja sorkkaterveysriskejä sekä voivat nostaa maidon solulukua.

Kun rehu ei maistu, kuiva-aineen syönti laskee ja tuotantotaso heikkenee. Pötsin toiminta häiriintyy sekä pilaantuneen rehun että alentuneen syönnin seurauksena, mikä altistaa happamoitumiselle ja edelleen aineenvaihdunnan epätasapainolle.

Mistä jälkilämpiäminen johtuu?

Useimmiten ongelma alkaa rehunsäilönnästä. Esikuivatun säilörehun säilönnässä on tyypillisesti keskitytty pH:n nopeaan laskuun ja virhekäymisen estämiseen, mutta rehun säilyvyyteen ruokintavaiheessa ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota.

Jos siiloon jää ilmataskuja, rehu on liian kuivaa, silppu pitkää tai siilontiivistys puutteellista, jää rehuun elävää hiivakasvustoa. Kun valmis rehu altistuu ilmalle siilon avaamisen jälkeen ja ruokintapöydällä, hiivat aktivoituvat ja lämpö alkaa nousta.

Ennaltaehkäisy alkaa jo säilönnästä

Säilöntäratkaisulla ja prosessin huolellisuudella on ratkaiseva merkitys rehun aerobiseen stabiilisuuteen. Kaikista Lantmännen Agron säilöntäainevaihtoehdoista löytyy jälkilämpiämisherkkyyttä alentavat vaihtoehdot.

Happosäilöntä

Propionihappopitoiset AIV Ässä ja AIV Oiva ehkäisevät tehokkaasti hiivojen ja homeiden kasvua ja parantavat säilörehun säilyvyyttä myös syöttövaiheessa.

Säilöntäsuolaliuokset

SäilöX Elite ja SäilöX Super muodostavat rehuun propioni-, bentsoe- ja sorbiinihappoja, jotka hillitsevät tehokkaasti hiivakasvua ja estävät rehun lämpenemistä.

Biologinen säilöntä

Josilac Combi yhdistää homofermentatiivisten maitohappobakteerien nopean pH:n laskun ja heterofermentatiivisten maitohappobakteerien tuottaman etikkahapon edut jälkilämpenemisen ennaltaehkäisemiseen. Tuloksena on erinomainen säilöntälaatu ja selvästi parempi säilyvyys ruokintavaiheessa.

Testaa onko ongelma todellinen

Isoissa siiloissa lämpimään aikaan tehdyn rehun jäähtyminen voi kestää yllättävän kauan. Tällöin rehusiilossa oleva rehu saattaa avatessa tuntua vielä odotettua lämpimämmältä, jolloin herkästi herää huoli säilönnällisen laadun ongelmasta. Helpolla testillä on kuitenkin mahdollista selvittää, onko kyseessä rehun jälkilämpiäminen vai vielä käymisreaktion lämmittämä rehu.

• Mittaa rehun lämpötila siilon pinta-, keski- ja alakerroksesta -> jos ero pinnan ja sisemmän osan välillä on yli 5 astetta, on kyseessä todennäköisesti jälkilämpiäminen

Hyvä rehuhygienia täydentää onnistumisen

Koska jälkilämpiäminen on ilman aiheuttama ilmiö, sen hallinta perustuu ilman pääsyn estämiseen.

• Pidä rehurintama siistinä ja tiiviinä. Leikkurilla tai ajettavalla apevaunulla otettu sileä pinta ehkäisee ilman tunkeutumista.
• Poista aumamuovia vain tarpeen mukaan. Pienempi ilmankosketus merkitsee parempaa säilyvyyttä.
• Puhdista ruokintapöytä päivittäin. Jo pienetkin rehujäämät voivat käynnistää lämpenemisen.

Huolellinen hygienia vähentää ongelmia merkittävästi ja pitää appeen maittavana pidempään.

SäilöX Ape TMR – tehokas ratkaisu ruokintapöydällä

Jos ongelma jatkuu, löytyy meiltä tuoteratkaisu myös ruokintavaiheeseen. SäilöX Ape TMR ehkäisee homeiden ja hiivojen lisääntymistä appeessa, auttaa pitämään seoksen viileänä ja parantaa sen maittavuutta. Se on käytännöllinen apu erityisesti kesä- ja syysaikaan tai tilanteissa, joissa ape viipyy ruokintapöydällä tavallista pidempään. 

Umpiappeen ruokintalaadun varmistaminen vähentää riskejä

SäilöX Ape TMR:n käyttö on loistoratkaisu myös umpilehmien appeeseen, mikäli se työtehokkuuden takia halutaan tehdä vain joka toinen päivä. Tällöin rehunlaatu säilyy parempana vielä seuraavaankin päivään, jolloin umpilehmien kuiva-aineensyönti on tasaisempaa ja pötsin toiminta sekä olosuhteet säilyvät hyvällä tasolla. 

Nämä vähentävät yhdessä riskiä vastapoikineen lehmän syöntihaluttomuuteen, poikimavaikeuksiin, utaretulehduksiin ja maksan rasvoittumiseen sekä lypsykauden alun utaretulehduksiin.

Teksti: Kirsi Kause
Kuvat: Mari Alanen, Kirsi Kause ja Katja Kunnari