Jyrsijöiden torjunnalla entistä suurempi merkitys nykypäivän maatiloilla

Jyrsijöiden torjunta maatalousympäristössä on tuttu haaste monelle viljelijälle. Torjunta on perinteisesti ajoittunut useimmiten syksyyn, jolloin jyrsijät tulevat sisätiloihin kylmää pakoon. Tosiasiassa nykypäivän maatilalla jyrsijöiden tarkkailu ja tarvittaessa torjunta on välttämätöntä kaikkina vuodenaikoina. Suurten kotieläintilojen mittavat rehuvarastot ja toisaalta kasvinviljelytilojen tarve jaksottaa viljan myyntiä eri vuodenaikoihin johtaa tilanteeseen jossa jyrsijöille sopivaa ravintoa on jatkuvasti saatavilla.

Rottien torjunta talven kynnyksellä juontaa juurensa sotien ajalle, jolloin terveysviranomaiset kannustivat rottien torjuntaan juuri syksyisin, ”rottaviikoilla”. Tuolloin jyrsijöiden läsnäolo tuli ilmeiseksi asuinrakennusten seinistä ja katosta kuuluvan rapinan myötä ja torjuntatarvetta ei tarvinnut arvailla. Tosiasiassa rotat ja hiiret olivat jo tuolloin läsnä kaikkina vuodenaikoina, mutta viihtyivät paremmin ulkorakennuksissa ja luonnossa kevät- ja kesäkuukausina. Nykypäivän maatilojen mittavat, ravinnoksi kelpaavien ainesten varastot sekä suurten lämpimien ja sokkeloisten varasto- ja tuotantorakennusten määrä edesauttavat jyrsijöitä selviämään entistä paremmin Suomen oloissa ympäri vuoden.

Jyrsijöiden haitat ovat ilmeiset: Yhden rotan arvioidaan tuottavan vuosittain 15000 ulostepapanaa, 6 litraa virtsaa ja 300 000 karvaa, jotka usein päätyvät elintarvikkeiden tai niiden raaka-aineiden sekaan. Jyrsijöiden arvioidaan tuhoavan vuosittain syömällä ja likaamalla jopa 20% maailman viljelykasvien sadosta. Erityisesti sadon likaantuminen on mittavaa: vaikka sadosta menetettäisiin syöntitappiona vain n. 5%, voi jopa 70% varastoidusta viljasadosta olla pilalla virtsan ja ulosteiden takia (Jansson et al. 2012). Rottien ulosteiden mukana leviää suolistoinfektioita ja maksatulehdusta aiheuttavia taudinaiheuttajia sekä salmonellaa. Lisäksi jyrsijöille ominainen nakertelu vaurioittaa rakenteita, sillä rotta pystyy pureutumaan tarvittaessa teräksen ja betonin läpi. Jopa 25% tuotantorakennusten tulipaloista uskotaan johtuvan oikosuluista järsityissä sähköjohdoissa.

 

Tunnista torjuntatarve ajoissa

Jyrsijöiden torjunta ei ole sallittua ympärivuotisella syötityksellä. Usein tämä ei olisi taloudellisesti järkevääkään. Sen sijaan mielekästä on tarkkailla merkkejä ympäristössä, jotka paljastavat jyrsijöiden toiminnan. Tuotantorakennusten seinänvieriin on mahdollista levittää talkkia tai jauhoja, joista rottien kulkujäljet on mahdollista nähdä. Samaten papanoiden ilmestyminen tuotantorakennuksiin kielii orastavasta rottaongelmasta. Rotilla on taipumusta kulkea toistuvasti seinänvieriä tai rakenteiden alajuoksuja pitkin, jolloin niiden rasvaisesta turkista pinttyy tumma raita seinään. Tuotantorakennusten ulkopuolella rotat kaivavat maahan käytäviä, joiden suuaukot löytyvät usein rehevistä penkoista. Hiirten läsnäolon rakennuksissa tunnistaa puolestaan pienistä papanoista ja pistävästä virtsan hajusta.

Oikea-aikainen torjunnan aloitus on tärkeää, sillä muutamakin rotta pystyy muodostamaan mittavan populaation, sillä rotta saavuttaa sukukypsyyden 75 vuorokaudessa ja tuottaa vuodessa 35 – 50 poikasta. Myöskään hiirten merkitystä vahinkoeläimenä ei pidä väheksyä, sillä hiirinaaras tuottaa yli 40 poikasta vuodessa.  (Jansson et al. 2012).

Ehkäisevillä toimilla on tärkeä rooli

Rottien ja hiirten elinmahdollisuuksiin voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi tiivistämällä rakennusten oviaukot ja tukkimalla aiemmat rottien tekemät kolot. Myös yleinen siisteys tuotanto- tai talousrakennusten ympäristössä on tarpeen: rotat viihtyvät jos rakennusten seinustoilla kasvaa pitkää heinää tai alueella on lauta, lehti tai romukasoja joihin voi pesiä tai piiloutua. Talousjätteen kompostorin kunto ja tiiviys on syytä tarkistaa ja samaten lemmikkieläinten ruoat tulee varastoida suljettavissa astioissa tai laatikoissa. Lintujen ruokinta on syytä lopettaa jos alueella esiintyy rottia. Rehu- ja viljavarastojen siisteydestä ja siilojen tiiviydestä tulee pitää huoli. Parhaimmillaan nämä toimet tukevat jyrsijäkannan hallinnassa pitämistä ja torjuntatarve ei muodostu kuukausittaiseksi.

Legendan paluu raskaasti päivitettynä versiona

Lantmännen Agron uutuustuote Storm Ultra Secure hiirien ja rottien torjuntaan on päivitetty versio aiemmin markkinoilla olleesta, erittäin suositusta Storm Secure –syöttiblokista. Storm Ultra Secure sisältää samaa, äärimmäisen tehokasta flokumafeenia kuin Storm Securekin, mutta syötin koostumus on uudelleen suunniteltu entistäkin paremman maittavuuden varmistamiseksi.

Storm Ultra kuuluu kertamyrkkyihin ts. yksi syöntikerta riittää tappavaan tehoon. Tästä on etua rottien torjunnassa, sillä älykäs rotta oppisi välttämään syöttiä joka tappaa lajitovereita vähitellen. Voimakkaan tehoaineensa ansiosta Storm Ultra Securea on mahdollista käyttää käyttäjäystävällisessä pulssisyötityksessä, jossa 21 päivän mittaisessa torjuntaohjelmassa syöttilaatikot ensin täytetään ja sitten tarkistetaan ja tarvittaessa täydennetään 3 vrk, 7vrk ja 14 vrk kuluttua ohjelman alusta. Viimeisenä päivänä syöttilaatikot tyhjennetään ja puhdistetaan.

Syötin koostumus on erityisen huolellisesti suunniteltu. Maittavuutta heikentävää vahaa ei syötissä ole käytetty ollenkaan. Uusi, kasvipohjainen sideaine säilyttää syötin maittavuuden korkeana, ja lisäaineistus estää syötin homehtumisen kosteassa ympäristössä. Storm Ultra Securen maittavuus säilyy korkeana myös matalissa lämpötiloissa, koska syötin sideaine ei jähmety, toisin kuin vahapohjaisissasyöteissä.

Tee torjunta turvallisesti, huomioi myös hiirien ja rottien käyttäytymisen erot

Jyrsijöiden torjunta-aineet on aina tarjoiltava tarkoitukseen valmistetusta, lukittavasta syöttilaatikosta. Lantmännen Agron valikoimassa on kaksi mallia: tukeva ja helposti puhdistettava Protecta EVO Ambush rottien syötitykseen sekä Protecta RTU hiirien syötitykseen. Protecta RTU mahtuu kätevän kokonsa ansiosta vaikkapa huoneen nurkkaan tai trukkilavan alle. Rottia voidaan tarvittaessa torjua myös asettamalla syöttilaatikko ulos, rakennuksen välittömään läheisyyteen, hiirten torjunta on sallittua vain sisätiloissa.

Tärkeää on myös huomata että siinä missä hiiret ovat käyttäytymiseltä neofiilisiä eli kiinnostuvat kaikesta uudesta, ovat rotat puolestaan neofobisia eli varovat aluksi kaikkea uutta. Tämän johdosta rottia torjuttaessa paras torjuntatulos saadaan kun syöttilaatikot viedään tyhjinä torjuntakohteeseen useita viikkoja ennen varsinaisen torjunnan alkua.

Torjunnan päätteeksi syötit ja kuolleet jyrsijät on kerättävä ja hävitettävä, jotta lemmikit tai villieläimet eivät altistuisi torjunta-aineelle. Kuolleet jyrsijät voi laittaa kannelliseen jäteastiaan, mutta ylijääneet syötit on hävitettävä vaarallisena jätteenä.