Smart Farming − fiksu tapa viljellä

MyYara-palvelun avulla pääsee katsomaan satelliitin ottamia tilan peltolohkojen kuvia myös talvella.

Smart Farmingin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman pieneltä pinta-alalta mahdollisimman paljon laadukasta ravintoa ihmisille. Samalla tuotannosta tulee kannattavampaa ja ympäristönäkökulmasta kestävää.

Hyvän sadon kasvuvaatimukset ovat tiedossa, mutta vaihtelevat kasvukaudet tuovat suuria haasteita vuodesta toiseen, ellei kasvukauden kehitystä seurata reaaliajassa. Smart Farming -ratkaisuilla voidaan seurata, mitä pellolla tapahtuu kylvöstä korjuuseen. Voidaan mitata säätilaa, kasvin kehitysrytmiä ja maasta vapautuvia ravinteita. Niistä saatua tietoa yhdistelemällä viljelijä osaa esimerkiksi lisälannoittaa oikeaan aikaan ja antaa oikean määrän tarvittavia ravinteita. Sama tieto auttaa myös tekemään parhaat kasvinsuojeluratkaisut ajallaan.

Tilakoon kasvaessa viljelijän maa­miestaidot ovat kovilla, kun tarkkailtavat lohkomäärät kasvavat ja useat kasvilajit vaativat jatkuvaa havainnointia. Smart Farming -teknologia tuo ajantasaisen ­tiedon viljelijän työpöydälle valmiiksi pureksittuna toimintasuosituksina, ja ­levitystyö hoituu järjestelmään kytketyllä kalustolla.

Merkittävä lisäarvo tulee olemaan ­täydellinen jäljitettävyys tuotannossa. ­Tulevaisuuden kuluttaja haluaa tietää, miten hänen syömänsä ruoka on tuotettu ja mikä on sen tuotannon ympäristölle ­aiheuttama kuorma.

Smart Farmingin etuja viljelijälle

Kohdentamalla toiminta ja panokset ­oikeille lohkoille ja oikein lohkon sisällä saadaan vuosittain paras mahdollinen sato. Samalla voidaan tuottaa parempaa laatua ja vaikuttaa siten sadon arvoon ja käyttökelpoisuuteen jatkojalostuksessa. Nämä yhdessä turvaavat viljelijälle paremman kannattavuuden, samalla kun tuotannon ympäristökuorma on mahdollisimman pieni tuotettua yksikköä kohden.

Norjalainen tutkimuslaitos NIBIO on vertaillut eri tuotantotapoja toisiinsa useita vuosia ja tulokset osoittavat, että ottamalla viljelyssä käyttöön uusimmat innovaatiot saadaan tuotannosta ympäristöystävällisintä. Tulevaisuudessa kaikkien resurssien tehokas käyttö tulee keskeiseksi onnistumisen mittariksi.

Taivaalta uusi näkökulma

Viime kesänä moni suomalainen viljelijä katseli satelliittikuvia pelloistaan. My­Yara-palvelun kautta kuvia pääsee katsomaan myös talvella ja kuvia on useammalta vuodelta. Kuvista voi nähdä, ­miten kasvusto kehittyy kesän aikana ja vertailla myös eroja vuosien välillä.

Kasvukauden alussa kuvista näkyy ­lähinnä orastumisen tasaisuus. Kylvölannoituksen tulisi riittää lähelle juhannusta, jotta kasvusto kehittyy vahvaksi. Lisälannoitustarvetta voi lähteä mittaamaan Yara N-Testerillä korrenkasvuvaiheessa kuvasta erottuvien värien perusteella.

Värieroja tarkasteltaessa on huomattava, että indeksiluku voi vaihdella nollasta yhteen. Jokainen lohkokuva kuitenkin skaalautuu niin, että siinä on sekä keltaista että vihreää väriä. Vihreä ei siis automaattisesti tarkoita hyvää kasvustoa vaan lohkon parasta osaa, eikä keltainen vastaavasti huonoa.

Yara N-Tester -mittauksen osoittamat lisälannoitustarpeet kirjataan indeksin vieressä olevaan lisälannoitusruutuun kunkin värin kohdalle. Näin saadaan ­värikoodit ja todellinen lohkon lisälannoitustarve kohdennettua toisiinsa. Tehty lannoituskartta on sen jälkeen siirrettävissä useaan levityskoneeseen sopivaan tiedostomuotoon.

Kerta-ajolla valmista

Käytettäessä Yara N-Sensoria ei tarvitse tehdä erillistä kasvustokuvien tarkastelua tai lisälannoitustarpeen mittausta. Lannoitustraktorin katolle kiinnitettävä Yara N-Sensor mittaa kasvuston massan ja ­värin perusteella kasvuston ottaman ­typen määrän ja laskee lannoituskokeiden tulosten perusteella paikkakohtaisen lisälannoitustarpeen.

Laite mittaa noin kolmasosan kasvuston pinta-alasta ja käyttää siten selkeästi tarkempaa taustatietoa kuin yksittäisistä mittauksista saadaan. Yhdellä ajolla tehty mittaus ja lisälannoitus on tarkin ja nopein tapa tehdä täsmälannoitus kasvin tarpeen mukaan.