Syysviljat ovat hyviä kasveja työhuippujen tasaamiseen viljelyssä. Syysvehnää käytetään rehuksi ja myös myllyjen tarpeisiin. Rukiin viljelyä voidaan hyvin lisätä, koska kotimainen kulutus on tuotantoa suurempaa. Ruis on Suomessa pääasiassa myllyteollisuuden raaka-aine, pieniä määriä käytetään maltaaksi ja rehuksi. Kevätruis kelpaa raaka-aineeksi siinä missä syysruiskin.

Syysvehnä

Yleisimmät tavoitelaadut:

Myllyvehnä hlp yli 78 kg, valkuainen yli 11,5 %, sakoluku yli 180. Rehuvehnä hlp yli 72 kg, perushintainen hlp yli 76 - 78 kg.

Kylvö

Syysvehnän kylvöaika on syyskuu ja II-vyöhykkeellä syyskuun alkupuolisko. Parhaat sato-odotukset ovat aikaisin kylvetyillä kasvustoilla. Syysvehnän tiheystavoite on 500 kpl/m2. Kylvömäärä vaihtelee 190-260 kg/ha.

Maalajit ja pH

Syysvehnälle sopivat parhaiten kivennäismaat, erityisesti savimaat. Talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Syysvehnän pH–suositus on yli 6.2.

Lannoitus

Syyslannoituksessa typpeä, fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa talvehtimisen varmistamiseksi YaraMila -lannoitteena. Myös mangaanin käytöstä lehtilannoitteena syksyllä on saatu hyviä kokemuksia, koska se vahvistaa juuristoa.

Lannoitus kasvukaudella

Kasvukauden aikana tarvittava fosfori- ja kaliumlannoitus tehdään YaraMila lannoitteena mahdollisimman varhain keväällä hyvän pensomisen varmistamiseksi. Toiseen ja kolmanteen lannoitukseen sopivat YaraBela Sulfan ja YaraBela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390 + Yara-Vita Thiotrac -seos. Hyvälle kasvustolle annetaan 1/3 lannoituksesta aikaisin keväällä ja loppuosa korrenkasvuvaiheessa ja tähkimisen jälkeen. Heikon kasvuston pensomista pyritään tehostamaan käyttämällä 2/3 lannoituksesta aikaisin keväällä ja loppuosa kasvukaudella.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai YaraVita-lehtilannoituksena kasvukaudella. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab -kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile mangaanin puutosoireita.

Sadonkäsittely

Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä ja sateiden sattuessa. Heikko sakoista viljaa ei kannata sekoittaa parempi laatuisen kanssa.

Rukiin ja hybridirukiin viljelyohjelma

Yleisimmät tavoitelaadut:

Ruis hlp yli 71 kg, sakoluku yli 120, myös matalasakoiselle rukiille on kysyntää. Torajyviä alle 0,0 5%.

Kylvö

Ruis kylvetään elokuun kolmannella neljänneksellä tai syyskuun alussa. Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa vahvaa juuristoa, joka auttaa talvehtimisessa ja parantaa keväällä kasvuun lähtöä. Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Ruis on ristipölytteinen, minkä takia kylvösiemen voi sekaantua nopeasti. Hybridiruis kylvetään joka vuosi sertifioidusta siemenestä, koska kylvösiemen on aina risteytyksen jälkeinen ensimmäinen sukupolvi.

Syysrukiin tiheystavoite on 400-500 kpl/m2 ja hybridirukiilla noin puolet pienempi. Syysrukiin kylvömäärä on 140-200 kg/ha ja hybridirukiin vastaavasti 70-110 kg/ha. Kylvön myöhästyessä syyskuun alkuun, kylvömäärää on syytä nostaa. Kylvön myöhästyminen pudottaa satotasoa huomattavasti.

Maalajit ja pH

Rukiin pH–suositus on noin 6, mutta ruis sietää melko hapanta maata. Paras sato edellyttää vähintään tyydyttävää pH:ta. Syysrukiille sopivat parhaiten viettävät kevyet kivennäis- ja savimaat. Talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Ruis ei kestä seisovaa vettä.

Lannoitus

Syyslannoituksessa typpeä, fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa talvehtimisen varmistamiseksi YaraMila-lannoitteena. Myös mangaanin käytöstä lehtilannoitteena syksyllä on saatu hyviä kokemuksia, koska se vahvistaa juuristoa.

Lannoitus kasvukaudella

Kasvukauden aikana tarvittava fosfori- ja kaliumlannoitus tehdään YaraMila-lannoitteena mahdollisimman varhain keväällä hyvän pensomisen varmistamiseksi. Mahdolliseen toiseen lannoitukseen sopivat YaraBela Sulfan, YaraBela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390. Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskilla.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai YaraVita-lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab -kasvianalyysillä. Analyysin perusteella voi valita lohkolle sopivimman lehtilannoitteen tai niiden yhdistelmän. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Rukiin hyvän pölyttymisen kannalta on tärkeää, että kupari- ja boorilannoituksesta huolehditaan tarvittaessa YaraVita-lehtilannoitteilla. Tämä on erityisen tärkeää viljeltäessä hybridiruista.

Rukiin sadonkäsittely

Paras puintiaika on noin viikon sisällä keltatuleentumisesta sakoluvun kannalta. Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä. Ruis on herkkä tähkäidännälle ja sakoluvun laskulle, jos alle 27 % kuivunut jyvä alkaa uudelleen kostua. Heikkosakoista viljaa ei kannata sekoittaa parempilaatuisen kanssa. Joinain vuosina ilmenevien torajyvien on havaittu sijaitsevan etenkin kohdissa joissa kasvustoa tallataan runsaasti. Käytä siis ajouria ja tarvittaessa polje ajourat jopa ennen puintia.

Huomioitavaa hybridirukiin viljelyssä

  • Pyri mahdollisimman tasaiseen kasvustoon
  • Siemenen on oltava aina ostosiementä
  • Kylvä hybridiruis elokuussa, myöhäisessä kylvössä siemenmäärää tulee nostaa
  • Älä kylvä hybridiruista epätasaisille ja huonosti ojitetuille lohkoille
  • Huolehdi boorin ja kuparin riittävyydestä maassa, näin parannat pölytystä ja vähennät torajyväriskiä

Estä torajyväsaastunnan leviäminen

  • Huolehdi viljelykierrosta, maassa torajyvä kuolee yleensä vuodessa, pidä 2-3 välivuotta
  • Muokkaa kasvijätteet huolellisesti, min. 2,5 cm
  • Pidä heinäkasvit kurissa, jotkin lajit erityisen torajyväherkkiä (ruokohelpi, nurmipuntarpäät)

Syysvehnän ja rukiin kasvinsuojelu

Syksyllä on muistettava siemenen peittaus, lumihomeentorjunta ja tarkkailtava kahukärpäsiä aikaisissa kylvöissä. Talvituhoruiskutus tehdään kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa sulaan kasvustoon. Syksyn lumihometorjunta estää myös ruostetautien talvituhovaikutusta. Laon ja tautien torjunta kuuluvat syysviljojen viljelyyn. Rukiilla korrensääteen käyttö on tärkeää korkeaa satopotentiaalia tavoiteltaessa, mutta korostuu etenkin pitkäkortisia tavanomaisia lajikkeita viljeltäessä sekä kevätrukiin viljelyssä. Kasvukauden aikana tulee tarkkailla ja tarvittaessa torjua lehtilaikku- ja ruostetauteja. Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.