Tehokkuutta pellolla ja navetassa.

Kaura-vehnä 70-30

Seos on aikaisen kasvuajan lajikkeiden yhdistelmä. Seoksessa on korkea valkuainen ja paljon energiaa.
Sato puidaan kuivana tai korjataan murskeviljana, kun kasvuston kosteus on yli 25 %. Valmis seosviljansiemen
helpottaa tilan arkiaskareita niin peltotöissä kuin navetassakin. Soveltuu viljeltäväksi
kaikkialle Suomeen.

Ohra-kaura 50-50

Seos on huippusatoisten lajikkeiden yhdistelmä, joka tuo ruokintaan lisää energiaa ja valkuaista. Sato korjataan kuivana tai murskeviljana, kun kasvuston kosteus on yli 25 %. Seoksen valkuais- ja energiapitoisuus on korkealla tasolla. Tällä seoksella saadaan tärkkelys hallintaan. Aikaisten lajikkeiden vuoksi soveltuu viljeltäväksi kaikkialle Suomeen.

Vihantaherne-vehnä 55-45

Vihantarehuherne-vehnäseos sisältää arvokasta ohitustärkkelystä ja korvaa ruokinnassa viljaa. Sato korjataan kokoviljasäilörehuksi. Oikea korjuuajankohta on, kun palot ovat täyttyneet ja vehnä on taikinatuleentumisvaiheessa. Hernevehnä kokoviljasäilörehun satotaso on selvästi korkeampi kuin tavallisen kokoviljasäilörehun. Lisäksi sadon valkuaispitoisuus on korkea, ja vehnä tuo energiaa seokseen. Seos korvaa ruokinnassa sekä säilörehua että viljaa ja tuo ruokintaan arvokasta ohitustärkkelystä. Vehnä on myös hyvä tukikasvi herneelle ja kasvusto pysyy paremmin pystyssä.

Ohra-kaura-vehnä 35-35-30

Seos on tämän kauden uutuus! Kolmen viljan seoksessa ruokintaan saadaan monipuolisuutta ja
seoksen lajikkeet tuovat ruokintaan energiaa ja valkuaista. Sato puidaan kuivana tai korjataan
murskeviljana, kun kasvuston kosteus on yli 25 %. Seos vähentää huomattavasti työn määrää
tilalla ja säästää aikaa.

Ruisvehnä kokoviljasäilörehuna

Ruisvehnä (triticale) on nimensä veroisesti saatu risteyttämällä vehnää ja ruista keskenään. Lehmille ruisvehnää käytetään pääasiassa kokoviljasäilörehuna. Kokoviljasäilörehua voidaan tehdä ruisvehnästä sellaisenaan sekä seoksena palkokasvien tai muiden viljojen kanssa. Sikojen ruokinnassa ruisvehnästä käytetään jyvät monipuolistamaan ruokintaa. Suomessa ruisvehnän viljely rehuksi on kuitenkin vielä vaatimatonta.

Ruisvehnän käyttöä kokosäilörehuna puoltaa sen korkea satotaso. Tähän käyttötarkoitukseen käytetään lähinnä kevätruisvehnää, kun taas puitavaksi rehuksi syysmuotoinen on yleisemmin käytössä. Myöhäisenä lajikkeena se tuottaa suuremman sadon kuin aikaisemmat viljalajikkeet. Hyvänä vuonna hehtaaria kohtia korjattava sato voi olla pitkälti yli 10 000 kg. Koska yhdellä korjuukerralla saadaan suuri kuiva-ainesato, tuotantokustannukset kuiva-ainetonnia kohti ovat alhaiset. Ruisvehnän satoisuuden lisäksi sen parhaita puolia ovat kuivuuden kestävyys, vahvakortisuus, viljelyvarmuus sekä kestävyys tuholaisia vastaan.

Kokoviljasäilörehun korjuu

Kokoviljasäilörehun ruokinnallinen laatu riippuu paljolti korjuuajankohdasta. Oikea aika ruisvehnäsäilörehun tekoon on taikinatuleentumisvaihe, jolloin satotaso on korkea ilman että rehuarvo muuttuu sanottavasti. Säilörehun laatua voidaan parantaa myös korren leikkauskohtaa nostamalla. Ruisvehnälajikkeen pituus ei siis sinänsä ole tärkeää, vaan tärkeää on iso jyväsato ja suuri lehtimassa!

Valkuaispitoisuus kokoviljasäilörehuissa jää alle 10 %:n ,mikä on huomattavasti vähemmän kuin nurmisäilörehussa. Jos valkuaispitoisuutta säilörehussa halutaan nostaa, voidaan ruisvehnän kanssa kylvää esim. hernettä. Valkuaistäydennysrehuilla (puolitiivisteet, tiivisteet, rypsirouhe) voidaan myös helposti nostaa rehustuksen valkuaistasoa.

Nurmisäilörehuun verrattuna kokoviljasäilörehut sisältävät tärkkelystä, joka on otettava huomioon ruokintaa suunniteltaessa. Tärkkelyspitoisuus on sitä korkeampi mitä myöhemmin sato korjataan. Ruisvehnästä tehdyn kokoviljasäilörehun tärkkelyspitoisuus on taikinatuleentumisvaiheessa noin kaksi kertaa suurempi kuin maitotuleentumisvaiheessa.

Kokoviljasäilörehun D-arvo jää nurmisäilörehua pienemmäksi. Heikompaa sulavuutta kompensoi kuitenkin naudan suurempi kyky syödä seosrehua, jossa kokoviljasäilörehu on yhtenä komponenttina. Tuotosvasteet pysyvät hyvällä tasolla, kun kokoviljasäilörehulla korvataan vain osa nurmisäilörehusta. Mitä laadukkaampaa kokoviljasäilörehu on, sitä enemmän nurmisäilörehua voidaan korvata, mutta maksimissaan kuitenkin 40%:a. Yksinomaisena karkearehuna kokoviljasäilörehu sopii umpilehmille, nuorkarjalle ja emolehmille.