Öljykasvit ovat hyvä vaihtoehto viljelykiertoon perinteisten viljakasvien rinnalle. Viljely sopii erinomaisen hyvin 1-3 viljelyvyöhykkeille eikä kalustoinvestointeja viljanviljelyyn hankitun kaluston lisäksi tarvita. Lisäksi viljelykierrossa öljykasvien arvo on korkea, eikä valintaa huonommaksi tee taloudellisesti hyvä kannattavuus.

Öljykasveissa suurimman osan muodostaa kevätmuotoisten öljykasvien tuotanto. Näissä viljely jakaantuu rypsin ja rapsin kesken noin puoleksi kummallekin. Aikaisemman kasvuaikansa vuoksi rypsi sopii pohjoisemmille viljelyalueille, paremman satotason takia taas etelässä on siirrytty vuosi vuodelta enemmän rapsin viljelyyn. Trendinä viimeiden viiden vuoden aikana rapsin osuus viljelyalasta on kasvanut noin 10-15 tuhannesta hehtaarista tämän vuoden noin 30 tuhanteen hehtaariin. Kokonaisviljelyala öljykasveilla on ollut viimeiset vuodet noin 60 tuhatta hehtaaria. 

Öljykasvien markkina on myös vahva. Kotimainen käyttö on ollut vuodesta toiseen suurempi kuin kotimainen tuotanto. Tällöin sadon markkinoinnin kannalta oleellisin, eli varma toimituspaikka ja hyvä hinta on jatkuvasti turvattu. 

Kevätrypsi ja -rapsi

Rypsi ja rapsi ovat hyviä esikasveja viljanviljelyssä. Rapsi on rypsiä n. kaksi viikkoa myöhäisempi. Rypsiä voi viljellä aina III vyöhykkeelle asti. Riski sadon tuleentumattomuudesta lisääntyy III vyöhykkeellä. Rapsi varisee hieman rypsiä helpommin.

Tavoitelaatu

Öljypitoisuus yli 40 %, lehtivihreä alle 30 mg/kg (ppm), seulonta 3,0 mm ja 1,1 mm seuloilla alle 0,5 %, PRA-arvo 8-40 %.

Sadonkäsittely

Korjuu tehdään siemenen kosteuden ollessa alle 20 %. Puinnin on oltava hellävaraista, jotta siemenet eivät rikkoudu roskiksi. Kuivaus tehdään alle 9 % kosteuteen.

Kylvö

Tasainen kosteus varmistetaan tasausäestyksellä ja matalalla muokkauksella. Maan lämpenemistä yli 7 asteen voi odottaa, jos kosteutta on riittävästi. Rapsi kylvetään toukokuun alkupuoliskolla ja rypsi kylvetään lämpimään maahan. Pieni kylvösiemenmäärä edellyttää huolellista rikka- ja tuholaistorjuntaa. Taimettumisen onnistuessa jää enemmän kasvutilaa taimelle, mikä näkyy parempana
juuriston kehityksenä, laon kestävyytenä ja kasvuston ilmavuutena.

Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Tiheystavoite on kevätrypsillä 250-300, kevätrapsilla 100-150 kpl/m2. Harva kasvusto kompensoi alhaista kasviyksilöiden määrää runsaalla haaroittumisella.

Maalajit ja pH

Rypsille sopivat kaikki maalajit. Maan rakenteen on oltava kunnossa. Rapsia ei suositella multa- tai turvemaille. Maan pH-suositus on yli 5,5. Kalkitus vähentää möhöjuuririskiä. Möhöjuuririskin takia rypsiä ja rapsia suositellaan viljeltäväksi samalla lohkolla korkeintaan 5 vuoden välein.

Lannoitus

Uudet satoisat lajikkeet, erityisesti rapsit, hyötyvät korkeista lannoitustasoista. Öljykasvit tarvitsevat tasapainoisen lannoituksen, siksi on tärkeää huolehtia typen lisäksi myös riittävästä fosfori-, kaliumrikki- ja boorilannoituksesta. Jaetussa lannoituksessa öljykasveille annetaan koko fosfori- ja kaliummäärä kylvön yhteydessä sopivalla YaraMila-lannoitteella, niin että samalla tulee noin 2/3 typestä ja rikistä. Loppuosa lannoituksesta on hyvä antaa varrenkasvun alussa esim. YaraBela Sulfanina tai YaraBela Suomensalpietarina. Rikkiä tulisi antaa vuositasolla 20-50 kg maan rikkiluvusta riippuen.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään YaraVita-lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab -kasvianalyysillä. Jos pH on hyvä tai parempi, voivat keltaiset laikut nuorissa lehdissä merkitä mangaanin puutosta. Boorilannoitus juuri ennen kukintaa parantaa kukintaa ja siitepölyn
määrää sekä hedelmöittymistä.

Kasvinsuojelu

Tuholaisruiskutuksiin on syytä varautua joka vuosi. Kirppojen esiintymistä ja vioituksia on tarkkailtava heti ensimmäisten sirkkalehtien tultua näkyviin. Rapsikuoriaistarkkailu on aloitettava jo ruusukevaiheessa. Kasvitaudeista pahkahome ja laikkutaudit vaivaavat kasvustoja erityisesti kosteina kasvukausina. Möhöjuuri saattaa olla piilevä ongelma, joten noudata öljykasveilla vähintään 5 vuoden viljelykiertoa.

Clearfield

BASF:in Clearfield-tuotantomenetelmä koostuu viljelyvarmasta Clearfield-lajikkeesta ja laajatehoisista rikkakasvien torjunta-aineista Cleravosta ja Clamoxista. Menetelmän tavoitteena on tuottaa puhdasta satoa rikattomalla pellolla. Clearfield mahdollistaa myös öljykasvin viljelyn lohkoilla, joilla esiintyy perinteistä öljykasvinviljelyä haittaavia rikkoja.

Tuotantomenetelmää on kokeiltu Suomessa vuosia. Cleravo ja Clamox herbisidejä käytetään vain Clearfield-tuotantomenetelmän rypsi- ja rapsilajikkeilla. Muut ristikukkaiset öljykasvilajit/lajikkeet ja useat rikkakasvit eivät kestä Cleravo ja Clamox-käsittelyitä. Mahdolliset jääntiyksilöt voidaan poistaa viljoilta seuraavana kasvukautena esim. fenoksihapoilla (farm MCPA/farm TRIO). Puhtaan sadon lisäksi menetelmällä on mahdollista vähentää merkittävästi rikkakasvipankkia lohkolta. Siemen, kasvinsuojeluaine ja kiinnite myydään aina yhdessä.

Syysrypsi ja -rapsi

Syysrypsi ja -rapsi ovat viljelykasveina samankaltaisia kuin kevätrypsi ja -rapsi ja niitä koskevat samat rajoitukset mm. viljelykierron suhteen. Esikasviarvo on hyvä, ja se sopiikin hyvin katkaisemaan viljatilan yksipuolista viljelykiertoa. Suomen oloissa talvehtiminen muodostaa suurimman riskin, mutta onnistuessa syysrapsin tarjoama satopotentiaali on suuri.

Tavoitelaatu ja sadonkäsittely

Tavoitelaatu ja sadonkäsittely ovat samat kuin kevätöljykasveilla

Kylvö

Syysrapsille paras kylvöalusta on kynnetty ja kylvömuokattu maa, jossa rapsi muodostaa vahvan juuren. Lohko kannattaa valita syyskylvöisille kasveille sopivaksi, paras on viettävä, ei hallanarka lohko. Metsän reunustamia lohkoja on hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää. Kylvö tulisi tehdä elokuun alkupuolella, viimeistään elokuun puolenvälin aikoihin, jotta rapsi ehtii kasvaa riittävän vahvaksi talvehtimista varten. Tehoisaa lämpösummaa tulisi kertyä ennen kasvukauden päättymistä vähintään 450 astetta, jolloin rapsi ehtisi kasvattaa 8 täysikasvuista kasvulehteä, 8 cm pitkän juuren, jonka juurenniska olisi 8 mm vahva.

Syysrypsin tavoitetiheys on 100 kpl/m2. Siemen myydään 10 kg pakkauksissa. Syyshybridirapsin siemen myydään kylvöyksiköissä, joissa on 1,5 milj. itäv. siementä pakkauksessa. Kylvön tavoitetiheys on 50 itävää yksilöä neliöllä, jolloin yksi yksikkö riittää n. 3 ha kylvöihin. Kylvökoneesta kannattaa sulkea joka toinen vannas sopivan kylvötiheyden saavuttamiseksi. Kylvös ei saisi muodostua liian tiheäksi, sillä kilpailutilanteessa kasvupiste nousee maasta ja talvituhoriski suurenee.

Maalajit ja pH

Syysrapsi sopii hyvin eri maalajeille, joskin kivennäismaalajit sopivat savimaita paremmin. Rikkatorjunnan kannalta vähämultainen lohko on runsasmultaista lohkoa parempi. pH:n suhteen ei ole erityisiä vaatimuksia, joskin peruskalkitus ja hivenravinteet on hyvä olla riittävällä tasolla.

Lannoitus

Syyslannoitus

Syyslannoituksessa typpeä, fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa talvehtimisen varmistamiseksi Yara-Mila-lannoitteena. YaraMila-lannoitevalikoimasta löytyvät sopivat tuotteet, esimerkiksi YaraMila Y 6 tai YaraMila Y 3 Hiven. Syysöljykasvit tarvitsevat typpeä syksyllä, joten sitä kannattaa antaa ympäristökorvauksessa sallittu maksimimäärä, 50 kg N/ha. Syksyn kasvinsuojeluruiskutuksiin kannattaa lisätä YaraVita Brassitrel Pro tai YaraVita Multicrop Bio vahvistamaan juuristoa ja varmistamaan kasvin talvehtimista.

Lannoitus kasvukaudella

Kasvukauden aikana tarvittava fosfori- ja kaliumlannoitus tehdään YaraMila-lannoitteena mahdollisimman varhain keväällä nopean kasvuunlähdön varmistamiseksi. Hybridilajikkeet hyötyvät erityisesti korkeista lannoitemääristä. Jaetussa lannoituksessa öljykasveille annetaan 2/3 typestä ja rikistä varhain keväällä ja loppuosa annetaan varrenkasvun alussa. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Sulfan ja YaraBela Suomensalpietari. Rikkiä tulisi antaa 20-50 kg maan rikkitason mukaan. Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksena tai YaraVita-lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab -kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile mangaanin puutosoireita. Boorilannoitus juuri ennen kukintaa parantaa kukintaa, siitepölyn määrä ja satoa.

Kasvinsuojelu

Syysöljykasvit ovat verrattavissa kevätöljykasveihin kasvinsuojelutoimenpiteiden osalta. Kyntö ja pinnan hienoksi muokkaaminen estää etanatuhojen syntymistä. Syksyllä on syytä ruiskuttaa kasvusto Juventuksella kasvunsäädevaikutuksen takia sekä tyvimädän ehkäisemiseksi. Rikkatorjunta suoritetaan joko keväällä tai syksyllä. Keväällä tarkkaillaan kuoriaistilannetta ja torjutaan tarvittaessa.