Lantmännen on maatalousosuuskunta ja johtava toimija maatalous-, kone-, bioenergia- sekä elintarvikealalla Pohjois-Euroopassa.
Reisjärveläinen emolehmätilallinen Matti Puranen luottaa biologisiin Josilac-säilöntäaineisiin sekä viljan että nurmensäilönnässä. Hyvää kokemusta tuotteista on ehtinyt karttua jo usealta vuodelta.
Purasen Simmental-voittoiselle karjalle maittaa Josilac Fermillä säilötty murskevilja hyvin. Ohra60 - kaura40 -seos koitetaan puida 30–40 prosentin kuiva-ainepitoisuudella.
- Tavoitteena on, että viljan jyvän saisi kynnellä vielä rikki, Matti kuvailee oikeaa korjuun ajankohtaa.
Aiemmin tilalla on ollut ajoittain haasteita viljan säilyvyyden kannalta, mutta Josilacilla ei ongelmia ole ollut. Vilja varastoidaan kuusi metriä leveään laakasiiloon, joka on karjamäärän nähden hieman ylimitoitettu ja siksi säilöntäaineelta vaaditaan hyvää jälkilämpeämisen estokykyä.
- Talvikaudet menevät rintamuksen hitaasta etenemisestä huolimatta hyvin ja keväällä säiden lämmitessä syötetään siiloa vuoropuolin, jolloin toiseen puoleen laitetaan varmuuden vuoksi vähän propionihappoa lisäksi, Matti kertoo.
Säilörehut varastoidaan Purasen tilalla paaleihin ja niissä käytetään Josilac- säilöntäainetta nopeuttamaan maitohapon muodostusta. Säilönnällinen laatu ja maittavuus ovat olleet rehupaaleissakin kunnossa, kunhan kuiva-aineprosentti vaan on riittävän korkea.
Viljan säilöntä sujuu Josilacilla mukavasti ja nykyään Puranen lisää myös valkuaismelassia seokseen myllyllä.
- Valkuaismelassia käytän nostamaan ruokinnan valkuaispitoisuutta enkä ole huomannut sen vaikuttavan säilyvyyteen tai maittavuuteenkaan negatiivisesti.
Säilöttävän viljan Puranen litistää Murska-myllyllä ja Josilac Fermiä hän on käyttänyt purkillisen 40–50 tonnia kohden.
- Laitan varoiksi vähän reippaammin, että on varmasti joka satsissa riittävästi. Ihan tarkasti en pysty kulutusta seuraamaan, niin varmuuden vuoksi käytän enemmän, Matti selittää.
Purasen kokemuksen mukaan siilon täyttötahti on onnistuneen säilönnällisen laadun kannalta ratkaisevin.
- Uutta viljaa pitää saada siiloon riittävällä tahdilla ja tiivistää välissä, ettei se ala jo täyttövaiheessa lämpiämään, Matti huomauttaa ja jatkaa:
- Meillä massaa tiivistetään täyttöjen välissäkin.
Yleensä viljasiilo saadaan täytettyä muutamassa vuorokaudessa ja peitteen päällä Puranen käyttää kuiviketurvetta. Sen alla hän kertoo viljan säilyvän sulana kylmempinäkin talvina. Kaiken kaikkiaan Josilac-tuotteiseen tyytyväinen Puranen toteaakin lopuksi:
- Voin kyllä suositella muillekin – ainakin itselläni tämä on toiminut hyvin eikä jälkilämpeämisen kanssa ole ollut ongelmaa.
Teksti: Kirsi Kause
Kuvat: Minna Saaranen