Uusia tuotantoennätyksiä

26.04.2018

Viljojen satoarvioita on edelleen nostettu, kun sadonkorjuu etenee ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.

Maailmassa tuotetaan jo toinen runsas sato peräkkäin, ja uusia sato­ennätyksiä tehdään muun muassa EU:n maissintuotannossa. Euroopan viljamarkkina on tavanomaista rehuviljapainotteisempi, ja kokonaisuudessaan EU:ssa korjattiin 319 miljoonan tonnin viljasato, joka on 17 miljoonaa tonnia viime kautta enemmän.

Vehnä

Maailmassa tuotetaan vehnää IGC:n arvion mukaan 717 miljoonaa tonnia. Määrä on viime kautta neljä miljoonaa tonnia suurempi ja vasta toisen kerran yli 700 miljoonaa tonnia. Sadonkorjuun edetessä vehnämäärä on kasvanut etenkin EU:n alueella, jossa tuotetaan durumvehnä mukaan lukien yli 150 miljoonan tonnin vehnäsato. Poikkeuksellista EU-vehnälle on tällä kaudella sen suuri rehuvehnän osuus, sillä 40 prosenttia tuotannosta on arveltu olevan rehu­vehnäksi kelpaavaa etupäässä puintiajan sateiden takia laskeneiden sakolukujen takia. Erityisen merkittävästi tämä vaikuttaa Ranskassa, joka on vehnän suurin yksittäinen tuottaja. Muualla tuotanto on lähempänä tavanomaista. Selvää on kuitenkin se, että rehuvehnää tulee viedä runsaasti kolmansiin maihin Euroopan unionin ulkopuolelle. 

Toinen poikkeuksellinen piirre, joka lisää painetta rehuviljojen hinta­näkymiin, on EU:n ennätyssuuri yli 71 miljoonan tonnin maissisato. Rehuviljojen keskinäiset hintasuhteet vaikuttavat jonkin verran näiden keskinäisiin käyttösuhteisiin rehuseoksissa. Euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dollarin nähden parantaa eurooppalaisen viljan kilpailukykyä suhteessa muihin viljan alkuperiin verrattuina esimerkiksi Pohjois-Afrikan markkinoilla.

Kansainvälinen viljaneuvoston arvion mukaan 2015 korjattavalle vehnälle ennakoidaan suurinta korjuualaa sitten vuoden 1998, 224 miljoonaa hehtaaria. Luonnollisesti yhtään tonnia vuoden 2015 vehnää ei ole vielä puitu, mutta keskimääräisillä sadoilla laskettuna vehnää tulee olemaan markkinoilla reilusti myös seuraavalla sato­kaudella. Syyskylvöt ovat edenneet viime kautta nopeammin esimerkiksi Ukrainassa, maan itäosia vaivaavasta sodasta huolimatta, ja syyskuun lopussa jo 60 prosenttia aiotusta syys­kylvöistä on tehty.

Suomen vehnäsato ylittänee miljoonan tonnin rajapyykin. Valitettavasti suuri osuus tästä on rehuvehnää, eräiden arvioiden mukaan jopa kaksi kolmas­osaa sadosta. Kotimaan käyttöön riittää kuitenkin myllyvehnää, joskin laaturajojen pinnassa olevia vehnäeriä on runsaasti. Viljelijän kannalta tärkeää onkin mitata korjatun vehnäsadon laatu viimeistään tässä vaiheessa edustavalla ennakkonäytteellä, jotta myytävä sato ei esimerkiksi olisi jostain syystä rehuvehnää, markkinat suosivat myllyvehnää.

Ohra

Euroopan ohrantuotanto ei eroa viime kaudesta merkittävästi, ohraa korjattiin liki 60 miljoonaa tonnia ja sen laatu on tavanomainen. Suomessa ohrantuotanto on lähes 1,8 miljoonaa tonnia ja kotimaankäytön jälkeen siitä riittää vientiinkin reilu 200 000 tonnia. Laatuvaihtelut ovat ohrassa muita viljoja suurempia, sillä alkukasvukauden paikoin märät olot tekivät kasvustoista epätasaisia. Vehnän tavoin myös ohran laatu kannattaa tutkituttaa ajoissa, jolloin kullekin laadulle voidaan etsiä käyttötarkoitukseen soveltuvin kippipaikka.

Kaura

EU:ssa tuotetaan kauraa arviolta 7,7 miljoonaa tonnia, joka on lähes 8 prosenttia viime vuotta vähemmän. Suomalaisen kauran kannalta hyvä asia on Don-hometoksiinin huomattavasti vähäisempi esiintyminen tämän kauden sadossa. Sama asia on toki myös ruotsalaisessa kaurassa ja siksi elintarvikekäyttöön soveltuvaa kauraa on runsaasti EU-markkinoilla. Tällaisessa tilanteessa täytyy löytää muita kilpailuvaltteja, joita ovat jyvien suuri koko sekä kuoren ja elintarvikekäyttöön kelpaamattoman jyvänosien mahdollisimman alhainen osuus, jota myllärislangissa kutsutaan jyväsaannoksi. 

Jyväsaanto on hyvin pitkälle lajikeominaisuus ja siksi etenkin vientikauranviljelyssä tulee välttää pienijyväisiä ja rehukäyttöön tarkoitettuja, usein kasvuajaltaan hyvin aikaisiksi jalostettuja lajikkeita etenkin maan suotuisimmilla kasvupaikoilla. Suomalaista kauraa pidetään Euroopan parhaana juuri suuren jyväkoon ja korkean hehtolitrapainon takia, ja näitä ominaisuuksia pitää edelleen vaalia. Suomesta vietävästä kaurasta valtaosa päätyy elintarvikekäyttöön ja siksi vientikauraan pätevät samat laatuominaisuuden kuin kotimaan kauramyllyillä: suuri hehtolitrapaino ja jyväkoko, kirkas väri ja korkea hygieeninen laatu.

Katsaus menneeseen satokauteen 2013/14

Edellisellä satokaudella viljaa tuotettiin Suomessa noin 4 miljoonaa tonnia, mikä on ollut melko tavanomainen viljantuotantovolyymi 2000-luvulla. Kauppaan ja teollisuuteen tästä määrästä tuli puolet eli kaksi miljoonaa tonnia. Elintarvikekäyttöön meni noin 260 000 tonnia myllyvehnää, 90 000 tonnia ruista ja 75 000 tonnia kauraa. Elintarvikekäyttöön päätyy kauppaantulleesta viljasta neljännes. Vain ruista joudutaan tuomaan merkittäviä määriä, muissa myllyviljoissa Suomi on omavarainen. Määrällisesti viljan tärkein käyttömuoto on eläinten rehuna joko maatiloilla tai teollisten rehujen raaka-aineina.

Satokaudella 2013/14 viljaa vietiin Suomesta tullin tilastojen mukaan kaikkiaan 788 000 tonnia eli lähes 40 prosenttia kauppaantulleesta viljasta käytetään Suomen rajojen ulkopuolella. Kaura oli jälleen tärkein vientivilja 350 000 tonnin määrällään. Ohraa vietiin 273 000 tonnia ja vehnää 132 000 tonnia. Uusia vientikohteita ohralle saavutettiin muun muassa Kiinasta, jonne vienti käynnistyi 106 tonnin määrällä. Muutoin ohraa päätyi EU:n alueelle reilut 100 000 tonnia sekä Pohjois-Afrikan maihin lähemmäs 150 000 tonnia. Viljaa tuotiin Suomeen 76 000 tonnia, josta rukiin osuus oli 62 000 tonnia. Viljaa siis viedään Suomesta kymmenkertainen määrä tänne tuotuun verrattuna.

4 FAKTAA

  • Aloita kevätkylvöjen suunnittelu jo hyvissä ajoin talven aikana viljamarkkinoita seuraamalla
  • Viljaa on runsaasti EU:n markkinoilla, etenkin rehuvehnää ja maissia
  • Tee viljelysopimus: sopimukset parantavat viljamarkkinoiden toimintaa ja lisäävät viljamarkkinoiden ennakoitavuutta
  • Laatuviljan tuotanto kannattaa aina ja etenkin tarjontavoittoisessa markkinatilanteessa

 

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 40.

 

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat jyväset

Lisää luetuimpia artikkeleita