Euroopan vehnässä suuria laatuvaihteluita

26.04.2018

Kasvukausi tarjosi muuttuvia olosuhteita sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Puintiaikaan osunut sadejakso aiheutti vaihtelua korjatun viljan laatuun, ja siksi rehuvehnää on markkinoilla runsaasti koko Euroopassa. Mustanmeren alueen poliittinen tilanne voi heijastua myös seuraavaan satokauteen, vaikka vielä sillä ei näytäkään olleen vaikutuksia viljan vientimääriin.

 

Maailman viljantuotannon ennakoidaan jäävän viime kaudesta, mutta olevan silti poikkeuksellisen suuri, 1 976 miljoonaa tonnia. Vehnän sadon arvioidaan olevan jälleen 713 miljoonaa tonnia, joka on yhtä suuri kuin viime vuonna. Jo toisen peräkkäisen hyvän viljavuoden jälkeen maailman viljavarastot kasvavat merkittävästi ja se on vaikuttanut viljamarkkinoihin hintoja laskevasti koko kasvukauden ajan. Viljaa korjattiin paljon Euroopassa, 310 miljoonaa tonnia eli kahdeksan miljoonaa tonnia viime vuotta enemmän. Laskennallisesti lisäys on lähinnä vehnää.

Vehnä

Vehnäntuotanto kasvaa EU:n 28 jäsenmaassa 144 miljoonaan tonniin, joka on noin kahdeksan miljoonaa tonnia viime syksyä enemmän.

Arvioiden mukaan rehuvehnää on 41 prosenttia sadosta, 59 miljoonaa tonnia. Tämä on noin 20 miljoonaa tonnia enemmän EU:n alueella kuin viime satokaudella, eli kyseessä on erittäin huomattava lisäys. Puintiajan sateet ovat heikentäneet merkittävästi etenkin Ranskan vehnän laatua ja eri arvioiden mukaan noin kolmannes maan vehnäsadosta on rehulaatua heikkojen sakolukujen takia.

Perinteisesti ranskalaiset ovat laivanneet merkittävän osan ­vehnäsadostaan Pohjois-Afrikkaan, mutta tällä kaudella näiden vientimäärien on arveltu jäävän paljon tavanomaista pienemmiksi. Ranskan tilanne on niin poikkeuksellinen, että elokuun lopussa Liettuasta toimitettiin 27 000 tonnin laivalastillinen korkealaatuista ­myllyvehnää Ranskaan, ilmeisesti nostamaan laatua jo sovituista vientikaupoista. Sovitut kaupat on kyettävä toimittamaan, onpa niiden mittakaava mikä tahansa.

Ranskan heikko vehnänlaatu avaa heidän perinteistä vientimarkkinaansa muille alkuperämaille. Mustanmeren alueelta Venäjältä ja Ukrainasta on raportoitu hyviä viljasatoja, ja satokauden alusta lähtien maat ovat olleet aktiivisesti liikkeellä vienneissä. Itä-Ukrainan levottomuuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta viljankorjuuseen tai laivauksiin, mutta tämä tekijä säilynee merkittävänä epävarmuustekijänä myös seuraavan satokauden ajan.

Suomessa vehnäsadoksi arvioidaan miljoona tonnia, ja vientitarve on merkittävä, jopa 400 000 tonnia. Tätä kirjoitettaessa elokuun lopussa koko vehnäsadon laatu ei ole vielä tiedossa, mutta kovien sateiden alle jääneet vehnäkasvustot päätynevät rehuvehnäksi, mikäli sakoluvut ovat pudonneet ratkaisevasti.

Merkittävän rehuvehnämäärän vieminen maasta edellyttää suuria laivauksia ja myös valmiutta niiden tekemiseen. On tärkeää, että sadon laatutiedot ovat nopeasti kaupan tiedossa ja tarjolle tuleviin viljatarjouksiin tartutaan rohkeasti, sillä suuren vehnämäärän vienti edellyttää toimivaa logistiikkaa. Viljataseiden kautta laskettuna vehnästä tulee suurempi vientivilja kuin kaurasta tai ohrasta, mutta tämä edellyttää markkinoiden vetoa myös EU:n ulkopuolelta.

Huoltovarmuuskeskuksen viljavarastoja on tarkoitus purkaa seuraavan kahden satokauden aikana. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vielä ei ole varmuutta siitä, miten ja missä vaiheessa se toteutetaan tai miten se vaikuttaa kotimaisiin viljamarkkinoihin.

Ohra

Euroopassa ohrantuotanto jää viime kautta noin kaksi miljoonaa tonnia pienemmäksi, 57,7 miljoonaan tonniin. Ohraa on kuitenkin tarpeeseen nähden riittävästi ja on todennäköistä, että sitä korvataan runsaalla rehuvehnäsadolla rehuseoksissa, joissa se on mahdollista.

Rehuviljojen käyttömääriin ­vaikuttavat niiden keskinäiset hintasuhteet ja niillä pyritään tasaamaan muun muassa tarjonnan vuosittaista vaihtelua, joka voi olla suurtakin eri satokausien välillä esimerkiksi viljan laadusta johtuen. Suomessa ohrasadossa on ­merkittäviä laatuvaihteluja, jotka johtuvat muun muassa kasvu­kauden aikaisista sääoloista sekä korjuuajankohdasta. Kuten muillakin viljoilla, myös ohran laadun varmistaminen edustavilla ennakkonäytteillä on tärkeää, vaikka satoa ei aikoisikaan myydä vielä syksyllä – muutenhan ei tiedä, seuraako oikean viljan markkinoita, jos oman sadon laatu ei ole tiedossa: seurataan mallasohramarkkinaa, vaikka siiloissa oleva ohra on rehulaatua.

Kaura

Euroopan kaurasadon odotetaan olevan viime vuotta pienempi. Tärkeimmissä skandinaavisen kauran tuottajamaissa Suomessa ja Ruotsissa sadon määrä laskee viime kaudesta, mutta molemmissa maissa sadon laatu on ainakin ensimmäisissä puinneissa hyvä. Hometoksiineista Don:ia näyttäisi olevan viime vuosia merkittävästi vähemmän Pohjanlahden molemmilla puolilla, mutta lopullinen kauran laatu selviää vasta, kun kaikki viljat on puitu ja nähdään muun muassa sateiden aiheuttamat laatutappiot. Arvion mukaan kauraa riittää kuitenkin hyvin keskieurooppalaisten kauramylläreiden tarpeisiin, jotka pitävät etenkin Suomea tärkeimpänä hyvälaatuisen kauran alkuperämaana.

Ruis

Kotimaisesta rukiista korjattiin kohtuullisen hyvä sato tänä syksynä ja on arveltu, että se kattaa jopa kaksi kolmasosaa Suomen noin 100 000 tonnin rukiinkulutuksesta. Samaan aikaan kotimaan myllyt ovat maksaneet rukiista korkeaa hintaa verrattuna tuontirukiiseen. Hintapreemio myllyille toimitettuna on ollut arviolta noin 40 euroa tonnilta kotimaisen rukiin hyväksi, joten kotimaisen rukiin hinta-alesta ei voida enää perustellusti puhua.

Soija

Maailman öljykasvintuotannosta karkeasti kaksi kolmasosaa on soijapapua. Soijasta ollaan korjaamassa ennätyssuurta 304 miljoonan tonnin satoa. Myös Euroopan rapsintuotannon arvellaan kasvavan parilla miljoonalla tonnilla lähes 23 miljoonaan tonniin, josta suurimmat lisäykset ovat Puolassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Hyvät sato-odotukset ovat heikentäneet öljykasvien hintaodotuksia, mutta markkinoiden kehitykseen vaikuttaa tulevina kuukausina eteläisen pallonpuoliskon soijankylvöjen onnistuminen loppuvuoden aikana sekä niiden kehitys alkutalvella.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla 35.

 

4 FAKTAA

  • Maailman viljavarastot kasvavat tällä satokaudella merkittävästi.
  • Euroopan sato kahdeksan miljoonaa tonnia suurempi kuin viime vuonna, 310 miljoonaa tonnia.
  • EU:n vehnäntuotannosta rehuvehnän osuus on poikkeuksellisen suuri.
  • Luomuviljapassi uudistuu ja helpottaa jäljitettävyyttä.

 

Uusin lehti

Lue verkkolehti

Luetuimmat jyväset

Lisää luetuimpia artikkeleita